Ystävänpäiväpostaus.

Mulle ystävät ovat aina olleet maailman tärkeimpiä. On ollut hetkiä kun en ole pitänyt kehenkään mitään yhteyttä ja hetkiä, jolloin olen kaivannut ystäviäni enemmän kuin koskaan. Parisuhteet, opiskelu ja työnteko vie paljon. Se ei saisi olla niin. Ystäville täytyisi löytyä aina aikaa. Mun kohdalla se ei ole ollut niin. Mun ystävät ovat kuitenkin olleet niin armollisia, että ovat ymmärtäneet tai ainakin yrittäneet ymmärtää yhteydenpidon vähenemistä.

Tosiystävä on sellainen, joka pysyy rinnalla aina. Oli tilanne sitten mikä hyvänsä. Olen itse pyrkinyt olemaan mahdollisimman lojaali ja kuunteleva ystävilleni. Olen hyvä kuuntelija, en niinkään puhuja. En osaa aina samaistua muiden tilanteisiin, mutta osaan kuunnella ja annan kaiken tukeni ja teen niin paljon kuin vain pystyn.

Mun ystäväpiirit ovat vuosien varrella olleet aika erilaisia. Kuitenkin tämä sama tyttöporukka on ollut kasassa jo jokusen vuoden. Ja toivottavasti se pysyy. Koska meillä kaikilla on omia menojamme ja arjen rutiineja, olemme pyrkineet näkemään ja kokoontumaan parin kuukauden välein. Aina tämäkään ei toteudu. Onneksi on Facebook.

Mulla ei ole koskaan ollut paskaa ystävää. Ennemmin mä itse olen ollut sellainen ja pyrkinyt ottamaan siitä opikseni. En ole välttämättä ollut aina paikalla kun olisi pitänyt. Sen sijaan minulla on ollut ystävä(t) aina lähellä kun on ollut hätä. En ole osannut olla sellainen ystävä kuin minulla itselläni on ollut. Vuosien mittaan olen oppinut paljon ja parantanut tapojani olla ystävä.

Paljon on myös sellaisia ystäviä, joita ei näe koskaan. Kun ollaan oltu samassa koulussa tai työpaikassa se ystävyyden huuma tuntuu hetkelliseltä. Ikuisuuksia ei kuitenkaan työskennellä samassa paikassa, joten yhteydenpito jää helposti. On kuitenkin niitä rakkaita, joita muistan aina näin ystävänpäivänä ja juhlanpyhinä.

Jotkut ystävyyssuhteet taas kestävät aina. Vaikka olisikin ollut vuosien hiljaisuus, niin sen oikean luokse löytää aina. Parhaan ystävän kanssa on aina niitä ylä- ja alamäkiä. On hetkiä, jolloin tekisi mieli repiä hiukset päästä ja on hetkiä, jolloin tekee mieli vain rutistaa eikä päästää koskaan irti ♥

Jotkut ystävyyssuhteet sitten vain ovat. Törmätään ehkä kaupugin kahvilassa tai yöelämässä. Moikataan ja vaihdetaan kuulumiset ja homma on hoidettu sillä. Joidenkin ystävien kanssa ei vain tule vietettyä aikaa vaikka kuinka oltaisiin tärkeitä toisillemme. Silti muistellaan toisiamme näin ystävänpäivänä ja kaikkina mahdollisina merkkipäivinä. ♥

Ystävyys vain on sellainen asia, josta ei tule päästää irti vaikka välillä olisikin vaikeaa. Vaikka se kuinka sattuisi ja kirpaisee niin koskaan ei kuulu luovuttaa. On hyvä pitää välillä taukoa ja vetäytyä omiin ajatuksiinsa. Silti koskaan ei kannata antaa periksi. Hyvän ja rakkaan puolesta on aina tehtävä kaikkensa ♥ Niin minä olen ajatellut ja ajattelen edelleen. Tässä postauksessa rakkaita vuosien varrelta ♥♥