KOTITÖITÄ

Mä aloin kauheesti miettimään, mistä mä tänne tällä kertaa kirjoittaisin. Oon aika paljon kirjoitellut mulle läheisistä jutuista kuten perheestä, opiskelusta, yhteenmuuttamisesta ja parisuhteesta. En halua kirjoittaa tänne esimerkiksi mun ruokavaliosta, sillä se ei ole kummollinen eikä siitä ole mitään postattavaa. En myöskään halua tehdä postausta meikeistä, laittautumisesta, asusteista yms, koska mä en koe itseäni tarpeeksi naiselliseksi aiheeseen. 

Pitkän pohdinnan jälkeen mä ajattelin, että voisinkin kertoa meidän kotitöistä. Tykkään kertoa meidän arjesta ja sen pinnallisista jutuista, niin kuin miten meillä tällaiset asiat hoidetaan. Kaiken lisäksi mä rakastan kotitöitä ja mua välillä ahdistaa, kun täällä pienessä kodossa ei loppujen lopuksi paljoakaan niitä ole.

Me ollaan jaettu meidän kotityöt seuraavasti: imurointi, lattioiden pesu, pyykkäys ja kylppärin pesu kuuluu mulle. Jesse tekee ruoan, pyyhkii pölyt ja yleensä vie roskat. Joskus tietenkin vähän vaihdellaan ja jaetaan hommia uusiksi. Lakanoiden vaihto, ikkunoiden pesu ja sellaiset suuremmat tehdään yhdessä. Tiskaus tehdään vuorotellen. 

Mä olen todella tarkka siitä, että asioiden pitää olla tietyssä järjestyksessä ja ne täytyy tehdä sillä oikealla tavalla. Mun on todella vaikea katsoa vierestä, kun Jesse siivoaa, sillä hän tekee sen eri tavalla kuin mä. Oon kuitenkin tosi kiitollinen siitä, että Jesseäkin kiinnostaa kodin siisteys ja hän ylipäätään osallistuu tämän huushollin ylläpitämiseen. Jesse on onneksi tottunut näihin mun paasauksiin eikä enää oikeastaan ota niitä kuuleviin korviin.

Mulla iskee ihan hirveä ahdistus, jos kotona on vähääkään sotkuista. Mun mielestä on ihan normaalia, että kämppä imuroidaan ja pölyt pyyhitään viikottain. Meillä on myös liian pienet pyykkikorit ja vaatteetkin loppuu kaapista nopeesti, joten pyykkäystäkin meillä on kerran viikossa. Koristetyynyt on järjestyksessä ja kaitaliinat suorina. Mattojen vinous myös häiritsee. Mun järjestelmällisyys saattaa kuulostaa pakkomielteiseltä, mutta uskokaa pois: tää ei mitenkään haittaa mun elämää! Viime aikoina oon onneksi rauhoittunut, enkä oo saanut hepulia, jos sohvapöydällä on päivän vanha ruokalautanen tai päiväpeiton kulma on rytyssä. Jesse on todella huvittunut tästä mun höösäyksestä ja onkin yleensä se järjen ääni: Lopeta jo, se on ihan hyvä.

Musta on tullut todella vainoharhainen huonon vastustuskyvyn myötä ja siksi mä vaihdan kasvo-, keittiö- ja käsipyyhkeet viikon välein. Lakanat ja suihkupyyhkeet kahden viikon välein. Voi tietenkin olla, että liika peseminen aiheuttaa lisää bakteereja(?) Mä vaan rakastan meidän AHMAA niin uskollisesti. Mattoja tai verhoja ei olla vielä pesty kertaakaan, älkäähän pelästykö!

Mun mielestä kotiin on paljon kivempi tulla kun on siistiä, selkeää ja tavarat järjestyksessä. Sitten kun on lapsia, ei välttämättä enää jaksakaan niin siivota ja pitää huolta kodista. Sen takia mä teen sen nyt ja nautin siitä. Mä yksinkertaisesti viihdyn puhtaassa ja siistissä kodissa. Mulle on luonnollista siivota ja pitää kodistamme huolta. Se on tärkeä ja se ansaitsee sen ♥