HAMPAAT

En tiedä, miksi tämä postausaihe kiehtoo mua ihan valtavasti. Olen muutamasta blogista nyt lukenut postauksia hampaista, joten itsellenikin tuli inspiraatio kirjoittaa mun legoista.

Hampaiden puhdistamiseen käytän tavallista Medium-hammasharjaa. Haaveilen sähköhammasharjasta, jonka aion vielä hankkia, kunhan se vain sopii tähän budjettiin. Lisäksi käytän lankaita hammasvälien puhdistamiseen. Hammastahnana käytän milloin mitäkin. Tällä hetkellä käytössä on hampaiden vihlontaa ehkäisevä Sensodyne. Kuulemani mukaan terveetkin hampaat voivat vihloa. Hampaiden puhdistuksen lisäksi syön joka aterian jälkeen fluoritabletin, joka ehkäisee myös reikiintymistä.

Lapsena minä, niin kuin varmasti moni muukin kävi säännöllisesti hammaslääkärillä. Kouluhammaslääkärillä. Mulla ei koskaan ole ollut hammaslääkäripelkoa, mutta näin iän lisääntyessä sitä on ollut havaittavissa tälläkin suunnalla. Lapsena mulla ei ollut ongelmia hampaiden kanssa. Äiti piti tiukasti kiinni siitä, että me siskon kanssa pestiin hampaat ennen nukkumaanmenoa. Ja niin me tehtiinkin. Pesujen yhteydessä mä aina join(?) sen hammaspesuveden. Miksi? No, en tiedä. Siltäkin löytyi vuosien takaiset seuraukset.

9-vuotiaana mulla havaittiin pylväshammas. Se sijaitsee etuhampaiden vieressä vasemmalla puolella. Se ei oo koskaan mitenkään mua vaivannut. Siitä huolimatta silloinen hammaslääkärini laittoi siihen laminaatin, koska sen kanssa se näyttää paremmalta. Hän kertoi laminaatin kestävän n. 10 vuotta. No, kyllä mä muistan sen mökkiyön, kun tuo laminaatti irtosi. Ja siitä lähtien hammas on saanut olla tuollaisenaan.

Taisin olla 12-vuotias, kun mun hampaista löydettiin ensimmäinen reikä. Ja se oli maitohammas. Mulla taisi olla maitohampaita vielä ylä-asteellakin. Vähän hitaanpuoleinen kun olen. Se maitohammas sitten paikattiin. En kyllä tiedä miksi. Sitten kun hampaan oli aika lähteä, se lohkesi aika kauniisti tuolla mun poskessa. Johtuen juuri siitä paikasta. No, mä kuitenkin selvisin siitä ja tilalle kasvoi ihan normaali rautahammas.

Koulun loputtua en luonnollisesti enää käynyt kouluhammaslääkärillä. Niihin aikoihin myös loppu hammaslääkärien vuosittainen kutsu tarkastukseen. Siitä piti huolehtia itse. Nopeasti vierähti 7 vuotta käymättä hammaslääkärissä. Poin syyllisyyttä, mutta en kuitenkaan kärsinyt hampaiden särystä tai muusta. Mitä nyt joskus oli pientä vihlontaa.

Tammikuussa 2015 mä viimein uskaltauduin hammaslääkäriin. Mua pelotti ihan sairaasti. Onneksi hammaslääkäri ja -hoitaja olivat todella mukavia ja ymmärtäväisiä. Ensimmäisenä he yllättyivät siitä, ettei mulla ollut yhtäkään viisaudenhammasta. Lääkäri arveli, ettei mulla ole niitä ollenkaan tai sitten ne puhkeavat vain myöhemmin. Jos tässä perintötekijöillä on minkäänlaista merkitystä, ne puhkeavat mulla vasta neljänkympin tienoilla. Lääkäri kehui kovasti mun hampaidenharjaustaitoa ja muutenkin hampaiden kuntoa. Hammaskiveä löytyi vähän eikä reikiäkään näkynyt. 

Kunnes otettiin röntgenit. Ja sieltähän paljastui kolme paikattavaa reikää. Hampaiden välistä. Vain siksi, etten käyttänyt hammaslankaa. Röntgenistä näki myös mun viisaudenhampaiden olemassa olon. Lisäksi hammaslääkäri ihmetteli, miksei mulle ole koskaan laitettu hammasrautoja. Koska mulla on syväpurentaa eli ylähampaat menevät alahampaiden päälle yhteen purtaessa. Lisäksi mun ylähampaat on kääntyneet sisäänpäin. Sen olisi kuulemma voinut ehkäistä raudoilla. Tärkeintä kuitenkin on, että alahampaat eivät osu kitalakeen. Hammaslääkäri huomautti myös hampaiden pinnan kulumisesta, joka tulee siis yönarskuttelusta. En edes muistanu narskuttelevani. Kukaan muu ei ole siitä koskaan valittanut paitsi äiti. Arvaatteko, heräsinkö kahtena seuraavana aamuna hirveessä hedarissa, kun lääkäri oli maininnut mun narskuttelun. Lääkäri huomautti myös hampaiden pinnassa olevista valkoisista läiskistä, jotka aiheutuvat fluoriveden juomisesta. Kaiken tämän kauheuden lisäksi hammaslääkäri puhui mun kuuluisasta pylväshampaasta, johon kannattaisi laittaa kruunu. Hintaahan sellaisella on vsin 7000 - 10 000e. Hän olisi mielellään hionnut sen tasaiseksi, mutta opiskelijabudjetin nojalla mä kieltäydyin. Koska eihän se vaivaa mua millään tavalla.

Mulle sitten varattiin heti kaksi aikaa paikkaukseen. Puudutusta en suostunut ottamaan ja sen vuoksi olinkin lääkärin sanojen mukaan "todella reipas". Pystyinpä ainakin syömään heti toimenpiteen jälkeen. Seuraavan kerran mun täytyisi mennä kesällä tarkastukseen, sillä suussani on joitakin reikiä, joita lääkärini haluaa seurata. Kuka arvaa, olenko siitä lähtien harjannut ja langannut hampaitani ahkerasti, koska en halua enää paikattavaksi.

Yleisesti ottaen mun hampaat ovat kuitenkin todella hyvässä kunnossa. Monen ihmisen sanojen mukaan 3 reikää on todella vähän tähän ikään mennessä. Ja nuokin rei'ät vain lankauksen puutteesta johtuen. Kaiken kruunaa myös se, että viisaudenhampaat eivät ainakaan vielä ole vaivanneet mua. Olen todella kiitollinen siitä, että mulle on siunattu luonnostaan hyväkuntoiset hampaat. Siitä huolimatta, että olen joskus laiminlyönyt hampaiden hoitoa.