FANITTAMINEN

Fanittaminen. Asia, joka kuuluu monen suomalaisen elämään. Varmaan siellä ruudunkin takaa löytyy jonkin sortin fanittajia. Mun mielestä fanittaminen ja ihaileminen on kaksi eri asiaa. Mulla on kokemusta vain jälkimmäisestä. Siksi Jesse saakin kirjoittaa tämän postauksen siitä, mistä minä en tiedä mitään. Siitä fanittamisesta:

Terve ja heipä hei! 

Tällä kertaa täällä kirjoittaa Jesse. Ajatuksena on, että kirjoitan teille vähän fanittamisesta. Fanittaa voi monella eri tapaa ja montaa eri asiaa, kuten urheilujoukkueita, bändejä, vaatemerkkejä ja pesäpalloa, jos niin haluaa. Eli siis fanittamisen kohteita on monenlaisia.

Itse henkilökohtaiseen kiinnostuksen kohteisiin kuuluu urheilujoukkueet ja bändit. Suurin fanituksen ja mielenkiinnon kohteeni on Helsingin Jokerit, jonka kanssa olen kulkenut jo 21 vuotta. Isäni vei minut ensimmäiseen Jokeri-otteluun, kun olin 4-vuotias. En hirveästi muista sitä, mutta siitä se ajatus sitten lähti. Sen kanssa olen kulkenut tähän päivään asti ja tulen kulkemaan edelleen.

Tähän matkaan liittyy monen monta ilon hetkeä, mutta myös niitä surullisiakin hetkiä. Monta kertaa olen nauranut ja iloinnut, kun peli kulkee, mutta varjopuolena on myös ne synkät pilvet, jotka joskus on olleet mukana matkassa. Jokereihin liittyviä ilon ja onnellisuuden aiheita oli, kun Sm-liigassa pääsi kulkemaan ympäri maakuntia rakastamansa joukkueen perässä. Ainoat paikkakunnat, joissa en Jokereiden peliä käynyt katsomassa olivat Kuopio, Oulu ja Lappeenranta. Ikimuistoisin fanireissu oli Turun valtaus, jonne lähti linja-autoilla, junalla ja omilla autoilla yli 1000 Jokeri-fania. Tunnelma oli loistava, kun yläkatsomo oli täynnä punakeltaista väriä. Tästä reissusta saatiin myös kiitosta Tps-faneilta. Nyt, kun Jokerit on siirtynyt pelaamaan Khl-liigaa, niin vierasmatkat ovat vähän pitkiä. Suunnitelmissa on kuitenkin lähteä helmikuussa Pietariin katsomaan ottelua. Tähän loppuun vielä lainaus huivista: Vuodet vierii, rakkaus syvenee, on vain Jokerit, tulen kulkemaan kanssasi vielä monta vuotta. 

Toinen urheilulaji, jota seuraan suurella mielenkiinnolla on jalkapallo. Varsinkin Englannin liiga, Italian liiga, Espanjan liiga ja Ruotsin liiga. 

Ruotsin puolella lempijoukkueeni on Tukholman A.I.K, jonka ottelua olen ollut katsomassa noin 4 vuotta takaperin. Meininki katsomossa oli päätä huimaava ja sanoinkuvaamaton kaikkine tifoineen ja soihtuineen. Meininki katsomossa oli muutenkin parempi, kuin kotoisessa veikkausliigassa. 

Italian puolella seuraan tarkalla silmällä Ac Milanin edesottamuksia ja sainkin yhdeltä hienolta herrasmieheltä tulijaisiksi aidon Ac Milanin pelipaidan. Valitettavasti tämä kyseinen pelaaja ei enää pelaa Milanissa. Hän on yksi lempipelaajistani, Stephen El Shaarwy

Espanjan puolella silmäni kohdistuu Real Madridin suuntaan. Tässä joukkueessa pelaa ja on pelannut monta hienoa pelajaa, kuten brasilialainen, maailman paras vaparin ampuja Roberto Carlos. Hänen lisäkseen joukkueessa on pelannut Raul Gonzales, Ronaldo, Figo ja tietysti CR7.  

Sitten on vielä kirsikkana kakun päällä Lontoon ylpeys Arsenal, jota olen fanittanut noin 15 vuotta. Vielä en ole päässyt katsomaan ottelua, mutta suuri haaveni on päästä Emirates Stadiumille katsomaan ottelua. Kuvassa näkyy suuren Arsenal legendan Thierry Henryn paita. 

Viimeisenä, mutta ei vähäisimäpänä tulee bändi, jota olen ollut katsomassa 5 kertaa livenä. Tämä kyseinen bändi on Iron Maiden. Todella kova metalli bändi! Meidän wc:n ovesta löytyy tämän kyseisen bändin seinälippu.

Mutta näihin kuviin ja näihin tunnelmiin terve ja heipä hei!