JOULUKALENTERI / 22. LUUKKU

Enää kaksi yötä jouluun ja sen kunniaksi ajattelin tässä luukussa fiilistellä vähän joulusafkoja ja kertoa, mitä meidän joulupöytä yleensä sisältää. Postauksen kuvat on koottu edellisten joulujen joulupöydistä.

PARHAAT JOULUSAPUSKAT

Meillä on ollut perinteenä, että jouluaattoaamuna syödään aina joulupuuro ja sinne on piilotettu yksi manteli. Oikeastaan sillä, että sen mantelin löytää ei meidän perheessä ole sen kummempaa merkitystä. Minkäänlaista palkintoa siitä ei ole ainakaan viime vuosina saanu. Joulupuuro on siis riisipuuroa ja siihen sekaan runsaasti kanelia ja sokeria ja juomaksi maitoa. Ihan täydellinen, jouluinen aloitus jouluaatolle.

Jouluaaton varsinainen ruokailu syödään meidän perheessä aikaisintaan neljältä. Ruokailu menee siis aika myöhään, mutta mun mielestä on tunnelmallisempaa syödä illalla, kun ulkona on pimeää ja kynttilät tuo sellaisen lämpimän valaistuksen ruokapöytään. Meidän joulupöytään kuuluu siis perinteisesti laatikot: peruna, lanttu ja porkkana. Tarjolla on myös rosollia, leipää, kinkkua, keitettyjä perunoita, herneitä, salaattia, graavilohta ja kalkkunaa. Silliä ja mätiä taitaa olla myös unohtamatta ranskankermaa. (Lähdin kirjoittamaan tätä postausta hyvinkin itsevarmasti, mutta nyt en oikeasti muistakaan mitä kaikkea meillä jouluisin syödään).

Mun lemppareita joulupöydästä on ehdottomasti keitetyt perunat, graavilohi, perunalaatikko ja kalkkuna. Yksi joulu isi osti mulle ihan kokonaisen kalkkunan, jossa oli ihan himpun verran syötävää. Mutta maittavaahan se oli. Ruokailun jälkeen meillä ollaan yleensä keitetty kahvit ja syöty sen kanssa jotain jouluisia herkkuja, kuten piparit, joulutortut, taatelikakku. Mä oon tosi huono näissä leivontajutuissa, joten antakaa anteeksi perhe ja suku :-D

Mä en kauheasti pidä lanttu-, porkkanalaatikosta ja kinkusta. Oon kuitenkin jouluisin syönyt kaikkea ihan vain siksi, että sitä safkaa syödään kerran vuodessa. Ja ihan kohteliaisuuden vuoksi myös. Joulun välipäivinä syödään jouluaterian jämiä, mutta jouluruoka alkaa aika nopeasti tulemaan korvista ulos. Se on hyvää, mutta se on mun mielestä tarkoitettu syötäväksi se max. kerran vuodessa.

Jouluaaton ruokailu on kiva ja hieno juttu ja se on usein suomalaisissa perheissä jouluaaton kohokohta. Onhan se jees, että kaikki läheiset istuu saman pöydän ääreen, syö hyvin ja juttelee kaikesta: kuluvan vuoden kuulumisista tulevan vuoden suunnitelmiin. Jouluateria tuntuu olevan ainakin meitsin vuodessa ainoa ateria, jolla syödään pitkän kaavan mukaan itsensä ähkyksi. Yhdessäolo on jouluaatossa kaikista tärkeintä ja illallispöytä on varmasti paras tapa luoda sitä ♥