KUULUMISIA

Ajattelin pitkästä aikaa vähän jakaa ihan vain kuulumisia tänne blogin puolelle. Hirveesti ei oo tapahtunut, mutta kuitenkin jotain ja tunnen olevani suhteellisen onnellinen tällä hetkellä.

Tammikuu on ollut suhteellisen ihanaa aikaa. Vähän ehkä liian kylmää, mutta muuten valoisuus ja lumi on saanut hyvälle tuulelle. Mukavaa vastapainoa sille ainaiselle synkkyydelle ja vesisateelle. Auto protestoi kuun alussa kovia pakkasia vastaan ja jouduttiin taas soittamaan Autoliitolle virran saamiseksi. Sen jälkeen en ole enää pitänyt auton käynnistystä itsestäänselvyytenä ja joka aamu on saanut jännittää lähteekö se vai ei. Toistaseksi ollaan pysytty siinä kahdessa simahtamiskerrassa tämän talven aikana ja toivottavasti se myös jää siihen..

Remy on kommelluksineen hieman rauhoittunut ja tullut tottelevaisemmaksi. Käskyt toimii tässä kotona jo vallanmainiosti, mutta häiriötekijöiden kanssa saadaan tehdä vielä hieman töitä. Tällä viikolla tehtiin kylläkin kaksi onnistunutta koiraohitusta, mikä on meidän Remyltä jo paljon. Olen myös lenkeillä ollut ylpeä pojan hiljaisuudesta, sillä toisten koirien haukkuessa Remy ei lähde kuoroon mukaan. Ruoka on pikkuiselle maistunut mainiosti ja vatsakin ollut jo tasaisempi loppukuusta.

Mä sain töitä tammikuun alussa ja työsuhde kestää kevään loppuun saakka. Mahdollisesti saan samalta taholta myös kesätöitä, mutta siitä sitten lisää lähempänä.. Oon todella helpottunut, sillä töiden saaminen oli yksi suurimmista stressinaiheista joulun alla. Oon tiistaina aloittamassa uusia töitä koulunkäyntiavustajana, mikä on juuri sitä työtä, mitä tällä hetkellä haluan tehdä. Pystyn myös yhdistämään kaksi työtäni, sillä ne toimivat saman katon alla.

Oon nyt niin onnellinen asioiden sujuvuudesta. Stressaan aina levillään olevista asioista ja siitä, että ne junnaa paikallaan. Omalla toiminnallaan voi vaikuttaa paljon elämän rullaamiseen ja sen oon tässä kyllä huomannut tammikuun aikana. Oon saanut asiat sovittua Kelan ja pankin kanssa. Samoin työsuhdeasiat on menossa eteenpäin ja kohta ollaankin päästy paperinpyörittelyn ohi. Mieli kyllä lepää, kun on kantanut oman kortensa kekoon ja tietää tehneen parhaansa.

Opiskelutodistusta tässä toki vielä odottelen. Yhtenä yönä näin unta, että todistuksen saaminen jäi kiinni yhdestä tekemättömästä koulutehtävästä. Oon sitäkin tässä miettinyt, että oonhan varmasti tehnyt nyt kaiken, että ansaitsen todistuksen. Vielä ei ole kuulunut mitään. Muuta kuin Kelan kauttakin saa näköjään selville aika paljon opinnoista.. Toivon todistuksen tulevan pian, sillä haluan sen olevan näytillä tulevissa valmistujaisissa.

Lyhyesti voisin sanoa, että kaikki on nyt hyvin. Jotkin asiat on vielä kesken, mutta nekin lutviutuu ajan myötä. Me ollaan Jessen kanssa oltu kihloissakin nyt kaksi vuotta ja tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus mennä syömään sen kunniaksi. Elämä on paljon helpompaa, kun vieressä on joku, joka tukee ja ymmärtää ihan joka tilanteessa. Oon niin onnellinen näistä kahdesta miehestä mun elämässä. Huonotkin päivät kääntyvät paremmiksi kotiin tullessa ♥

Sellaista elämää me eletään tällä hetkellä. Odotan todella, mitä tuleva vuosi vielä tuo tullessaan, sillä alkuvuosi on sujunut hyvin, tosin ei mutkattomasti. Miten sun vuosi on alkanut? Onko uusi vuosi tuottanut tuskaa rankkuudellaan vai rullaako elämä sujuvasti eteenpäin vuoden vaihtuessakin?