RYTMISSÄ TAAS

Tiistaina palasin kolmen vuoden tauon jälkeen zumban pariin ja ilmoittauduin tunnille Espoon Leppävaarassa sijaitsevaan Luhtavillaan. Tunti alkoi kello 18 ja kesti 55 minuuttia, mitä ne yleensä kestääkin.

Sain oikein miellyttävän ensivaikutelman astuessani Luhtavillaan sisälle. Edessäni oli pieni vihreä aula. Oikein kodinomainen. Tiskin takana minua tervehti iloinen nuori nainen. Kerroin olevani paikalla ensimmäistä kertaa ja minulle kerrottiin heti hinnat ja mistä löydän pukuhuoneet.

Maksoin tämän kertaisen tuntini kertamaksulla eli reilulla kympillä. Kengät jätin aulan hyllylle ja astelin avaraan pukuhuoneeseen, jossa oli rivi naulakoita ja rivi lukollisia kaappeja. Jätin tavarani kaappiin ja otin kaapin avaimen mukaan. Hetken aikaan odoteltiin, että edellinen tunti loppuu, jonka jälkeen päästinkin heti asiaan. 

Sammutettiin hieman valoja ja siksi itse liikkuminen oli miellyttävämpää. Salissa oli peiliseinä, joka ei ollut ollenkaan mun mieleen. En tykkää katsoa itseäni peilistä liikkuessani enkä halua, että muutkaan katsoo minua. Ei siis auttanut, vaikka olikin takarivissä.

Zumba oli niin kivaa, mitä muistinkin. Hieman sai hakea askelia, sillä en ole kolmeen vuoteen kyseistä lajia harrastanut. Zumba on vauhdikasta, tehokasta ja hauskaa liikkumista, kunhan vain pääsee rytmiin mukaan. Olin oikea juntti tällä ensimmäisellä tunnilla, mutta ehkä ensi tunnilla menee paremmin! Eli, jos tykkäät musiikista ja pistää jalalla koreasti tehokkaasti, suosittelen ehdottomasti zumbaa.