Itkupotku

Viime päivät ovat sisältäneet paljon naurua, riemun kiljahduksia, päättömiä facebook-riitoja, hysteeristä itkua, ahdistusta, masennusta, ihmisriippuvuutta, katkeruutta, rakkautta, välittämistä, menneisyyden kaipuuta, pelkoa, intohimoa, surua, onnellisuutta ja voisin jatkaa tätä listaa vaikka loputtomiin.. Miten kauan kestää, jotta ihminen toipuu elämän suurista muutoksista? Mitä jos se ei ikinä sopeudu uuteen tilanteeseen tai vain pysty hyväksymään muutoksen tuulia? Voiko katkeruuteen, katumiseen ja pakonomaiseen rakastamiseen kuolla? Onko kaikella oikeasti joku tarkoitus? Miksi ihmiset yleensäkin tekee päätöksiä, jotka myöhemmin kaduttaa? Siksi, että sillä hetkellä se tuntui hyvältä ja oikeelta. Joitakin asioita ei vain voi muuttaa ja jotkut asiat ei vaan ikinä enää palaudu ennalleen. Pitääkö se tilanne silloin vain hyväksyä? Jos oikeesti välittää jostain ja haluaa pitää sen lähellä, eikö siitä kuulu silloin taistella?

Irvistävä hauva, uudet keltaset pökät Vero Modasta, yöraneille lähössä, joita ei ikinä sitten saatu, pojat sängyn alla, tylsäää, Svartsin kanssa yhteispose, prinsessa Bra, Karismalöytö♥, suomenhevosemme Pahe, Karisman armeijavarustustarjonta