VUOSIPÄIVÄN KUNNIAKSI

21. tammikuuta me vietettiin Jessen kanssa 2. kihlajaispäivää. Sen kunniaksi Jesse vei mut syömään Helsingin syövereihin:

Musta on tosi ihanaa, kun Jesse vie mua välillä syömään tai elokuviin. Ja hän vielä ilmoittaa siitä mulle etukäteen. Tykkään hirveesti yllätyksistä, mutta Jesse pelkää epäonnistumista. Mä saatan helpostikin töksäyttää jotain sopimatonta, mikä ei tietenkään ole ihailtava piirre ainakaan kaikissa tilanteissa. Mä oon myös ravintolaruoan suhteen melko nirso. Listalla täytyy olla kanaa, kalaa tai pastaa. Ja senpä takia me valittiin lauantain ruokapaikka yhdessä ja Jesse sitten teki varauksen kyseiseen ravintolaan.

Mentiin luonnollisesti autolla, sillä molemmat juo mieluiten ruoan kanssa vettä. Lisäksi mä ajan mielelläni Helsingin keskustaan, koska haluan kehittää mun ajotaitoja. Mä pelkään ajamista tosi usein, mutta ajan silti huonoissakin olosuhteissa, jotta se ajamisen taito säilyisi mahdollisimman pitkään. Mä myös tykkään ajaa, vaikka välillä vähän pelottaakin.

Päätimme mennä syömään Helsingin keskustassa sijaitsevaan Ravintola Bravuriaan. Olimme hieman katselleet ruokalistaa etukäteen netissä, joten kovinkaan kauaa ei tarvinnut miettiä mitä söisimme. Päätimme syödä ihan pitkän kaavan mukaan eli alku-, pää- ja jälkiruoan. 

Söin alkuruuaksi luomumozzarellaa tomaatin ja peston kera. Annos oli erittäin hyvä, sillä en ollut pitkään aikaan syönyt tuota rakastamaani yhdistelmää. Pääruokana mulla oli kanaa kasvisten, vuohenjuuston, punajuurikastikkeen ja rosmariiniperunoiden kanssa. Mulla oli kovat ennakkoluulot tuosta kastikkeesta, mutta se olikin yllättävän hyvää! Annos oli todella täyttävä, mutta siitä huolimatta otin vielä jälkiruoaksi omenakakkua suolakinuskin ja pähkinöiden kera. Annos ei ollut oikein mun makuun, mutta kiltisti söin kaiken ja ainakin mansikat oli hyviä :)

Jesse puolestaan söi alkuruuaksi pecorinojuustoa viikunahillon kanssa. Annos maistui hänelle ja mäkin sain siitä pienen maistiaisen, mutta mä en oikein välitä erikoisjuustoista..

Pääruuaksi Jesse söi pastaa karitsan sisäfileellä, tomaattikastikkeella, kevätsipulilla, sienillä ja pekonilla maustettuna. Annokseen piti lisätä hieman suolaa, sillä makuumme se oli hieman mauton. Annos oli suuri ja Jesse jaksoi juuri ja juuri syödä kaiken.

Jälkiruokana Jesse nautiskeli sitruunapannacottaa suklaabrowniella, sitruunalakritsalla ja lakritsakastikkeella. Tämä oli luultavasti Jessen suosikki tuona iltana. Mä en annoksesta kauheesti välittänyt, mutta tulipahan ainaki maistettua.

Loppuun olisi parhaiten sopinut meidän yhteisselfie, mutta se jäi tällä kertaa. Ilta oli oikein kiva ja ruokailun jälkeen tultiin kotiin kattomaan Haluatko Miljonääriksi? -ohjelmaa. Miten teidän lauantai sujui? Oliko tiedossa vain koti-iltaa vai kävitkö kenties jossain humputtelemassa vai ihan vain istumassa iltaa jossain?

SANANEN ELOKUVASTA

Me oltiin Jessen kanssa viime lauantaina elokuvissa, sillä Jesse sai joululahjaksi kaksi ilmaislippua Finnkinoon. Leffaksi valittiin komediaelokuva Daddy's Home, jota on tv:ssäkin ahkerasti mainostettu.

Mulla ei ollut kyseisen leffan suhteen suuria odotuksia, sillä mulla on tapana odottaa elokuvilta liikaa ja silloin saan aina pettyä. Mua kuitenkin kiehtoi elokuvassa lähinnä Mark Wahlberg, joka on tullut tunnetuksi mm. Ted ja Ted 2 elokuvista. Mä tykkään muutenkin amerikkalaisista komedioista, sillä niiden päätön huumori uppoo muhun todella herkästi.

Wahlbergin lisäksi Daddy's Homessa näyttelee toinen tunnettu näyttelijä Will Ferrel. Ferrel näyttelee elokuvassa täydellisyyttä tavoittelevaa isäpuolta, joka tekee kaikkensa tullakseen toimeen vaimonsa kahden lapsen kanssa. Kuviota tulee kuitenkin häiritsemään lasten biologinen isä (Wahlberg) ja tästä alkaakin isien välinen taisto lasten suosiossa.

Mun mielestä elokuva oli hauska. Siinä oli juoni ja ne tutuksi tulleet iloiset ja riemukkaa kohtaukset, kuten myös ne surkeammatkin hetket. Lopulta päähahmot vetävät kilpailunsa aivan äärirajoille ja äkkiä molemmat ovat solmussa suhteessa lapsiin ja heidän äitiinsä. Elokuva päättyi perheen kannalta onnellisesti, vaikka biologinen isä saikin hauskan näpäytyksen lopulta.

Jos kukaan miettii menevänsä katsomaan tuon kyseisen leffan, voin suositella sitä teille lämpimästi. Varsikin, jos amerikkalainen päämäärätön huumori yhtään nappaa!

KESÄKAVERIT

Me käytiin Jessen kanssa tänään sunnuntaina tsekkaamassa toi uusi suomalainen elokuva Kesäkaverit. Heti kesän alussa, kun sitä alettiin mainostamaan, me päätettiin Jessen kanssa, että halutaan mennä katsomaan se. Mä sain mun työnantajalta lukuvuoden päätteeksi kaksi lippua Finnkinoon ja ne me käytettiin tuohon kyseiseen leffaan. Mä ehdotin Jesselle extemporena aamulla, että käydään tänään katsomassa se Sellossa ja niin me kiidettiin klo yhden näytökseen.

" Iiris on ollut pitkään töissä pitkin Eurooppaa. Kun hän palaa Suomeen, hänen paras ystävänsä Karoliina on saanut tytöille töitä Hangosta. He lähtevät kohti Hankoa, kohti parasta kesää. Siitä alkaa kesä, jonka aikana ehtii tapahtua kaikenlaista. "  Teksti Wikipediasta.

Näytöksessä oli muitakin katsomassa, joten ilmeisesti siellä oli muitakin leffasta kiinnostuneita. Mä ajattelin, että kaikki halukkaat ovat käyneet jo katsomassa sen. Leffassa houkutti sen kesäinen aihe ja ympäristö. Toinen vaikuttava tekijä oli Iina Kuustonen, joka on mun mielestä Suomen parhaimpia naisnäyttelijöitä.

Kuva Finnkinon sivuilta.

Mä en tiennyt yhtään mitä leffalta odottaa. Kun odotuksia ei ole, ei pettymyskään ole suuri. Mun mielestä kyseinen leffa oli ihan ok. Juonesta mulla ei ollut mitään käsitystä eikä se ollut samanlainen kuin muissa suomalaisissa elokuvissa. Tietenkin siinä oli alkuhehkutus, välimaaston pettymykset ja lopulta kaikki oli hyvin. Vaikkakin leffa jäi joiltain tahoilta vähän kesken, mutta musta se oli ok. Mulla on suomalaisista elokuvista jotenkin synkkä maku, mutta toi ei ollut yhtään sellanen! Voin siis suositella kyseistä elokuvaa kaikille, jotka vähänkin epäröivät sen katsomista!

Viikonloppu

Sunnuntai.. kello on 12:54 ja mä makoilen vielä sängyssä. Tarkoituksena olisi nousta, ruokkia elukat, keittää kahvia ja viikata pyykit. Ainiin, tää huoneen lattiakin olisi jees lakaista.

Viikonloppu oli rento ja rauhallinen. Perjantaina J kävi hakemassa broidiltaan Ps2 lainaan ja pelailtiin sillä sitten Crashia, Lion Kingiä jne. Eilen käytiin yhdessä tallilla ratsastamassa Bra ja hoitamassa heposet. Kotiin tultiin Hesen kautta ja kotona pelailtiinkin vaihteeksi CTR:ää. Iltasella katsottiin kaksi leffaa: No Escape ja Rakkauden Rasvaprosentti. Molemmat leffat olivat ihan ok ja ajattelinkin kirjoittaa molemmista tähän pienet arvostelut.

No Escape

Firmansa pikkujouluista palaavat kolme investointipankin sijoittajaa, David (Brian Geraghty), Emily (Alice Eve) ja Corey (Josh Peck) pysähtyvät kotimatkallaan keskellä hyytävän kylmää yötä syrjäiselle pankkiautomaatille nostaakseen nälkäisinä käteistä pizza-ateriaa varten. Yhtäkkiä he huomaavat automaattikopin ulkopuolella uhkaavan eleettömästi seisovan huppupäisen hahmon. Jokainen tuntee välittömästi pahan enteen sisimmissään ja kun mielipuoli vielä murhaa heidän silmiensä edessä koiraansa ulkoiluttavan viattoman ohikulkijan, puhkeaa paniikki. He tajuavat olevansa jäätävässä ansassa, eikä ulospääsyä ole näkyvissä.

Tätä elokuvaa oli arvosteltu 'vaisuksi trilleriksi'. Nojoo, me tultiin J:n kanssa siihen tulokseen, ettei tää ollut hyvä, mutta ei kuitenkaan ihan paskakaan. Aika keskivälistä. Se on totta, että elokuvassa ei tapahdu mitään järisyttävää eikä minkäännäköistä käännekohtaa mitä mekin kovin odoteltiin. Tää elokuva on siis ihan ok, mutta en erityisemmin suosittele tätä.

Rakkauden Rasvaprosentti

Stigu Mertala (Mikko Nousiainen) on mitä tyypillisin romanttisen komedian mieshahmo. Sinkku, kolkytviis ja risat, menestynyt ja asuu kaupungissa. Stigu on kuuman mainostoimiston kuumin suunnittelija, joka tapaana eräänä päivänä Ellan (Miina Maasola) ja ihastuu välittömästi. Myös Ella on samaa ikäluokkaa, sinkku, kaunis ja uranainen. Ella ehdottaa, että pari alkaisi tapailla vain seksin merkeissä. Ei sitoumuksia, ei ylimääräistä häslinkiä, vain pelkkää panoa. Stigu suostuu, koska uskoo, ettei Ella ole tosissaan. Ella on, mutta se ei silti muuta väjäämätöntä lopputulosta.

Mulla oli tämän elokuvan suhteen suuret odotukset. Elokuva oli musta aika perus suomalainen elokuva, jossa juonen käänteet ovat arvattavissa samoin loppu. Me tykättiin tästä J:n kanssa enemmän kuin tuosta edellisestä. Loppu oli hieman pitkäveteinen, mutta muuten oikein menevä elokuva.

Tää viikonloppu olikin taas viimeinen vähään aikaan kun saamme käyttää ajan kokonaan toisiimme. Viimeksi tällainen oli silloin lokakuun alkupuolella. Ensi viikonloppuna tiedossa frendin synttärit ja tuparit samaan syssyyn ja kolmen viikon päästä vietellään pikkujouluja tyttösten kera <3

Ja huomasin saavani myös yhden uuden lukijan! Tervetuloa seuramaan blogiani ♥