Kuukausi sitten toteuttamassani kyselyssä
Syvälliset tekstit saivat eniten ääniä. Tässä tulee nyt osa 3, sillä
edellisestä tekstistä on jo melkein kuukausi. Mun mieli on muuttunut tuossa kuukaudessa aika paljon.
Nyt elellään jo lokakuuta. Mä tossa kauhistelin miten tää vuosi on mennyt niin nopeasti. Juurihan me ilotuliteltiin vuotta 2013. Tää jos joku vuosi on ollut muutosten aikaa.
Kevät oli hulluttelun, itsensä etsimisen, hauskanpidon ja huumorin aikaa. Keväällä mulla oli aika monta rautaa tulessa ja jokainen viikko meni viikonloppua suunnitellessa. Tutustuin myös mitä parhaimpiin ja mahtavimpiin ihmisiin. Mun elämä ei koskaan ollut ollut tällaista. Viimeksi varmaan 2008-2009, mutta silloin olin vielä alaikäinen. Se oli kierre, josta mä en koskaan ajatellut pääseväni eroon. Mut sitten kaikki vaan muuttui.
Kesä oli ehdottoman rakkauden, huolenpidon, onnellisuuden aurinkoista aikaa. Kesä 2013 on ehdottomasti yksi parhaimmista kesistä! Musta on ihanaa kuluttaa aikaa huomaamalla toisesta ihmisestä koko ajan vain mitä ihmeellisempiä ja toinen toistaan parempia puolia. Muutamaan otteeseen tuli mietittyä, että ansaitseeko sitä tällaista ollenkaan. Kesällä mä pääsin myös kahdenkympin paremmalle
(tai sitten ei) puolelle. Sitä me juhlitiin ystävien kanssa fiilistelen Sini Sabotagea ja pääsin viihteelle maailman parhaimman vaimon kanssa. Tuhannen kerran mainitsemani Nizzan reissu oli myös mitä huikein! Laatuaikaa perheen parissa ♥
Nyt syksy on rullannut omaa vauhtiaan ja mä olen viettänyt sen enimmäkseen mol.fi :n sivuilla ja pankkitiliä tuijottaen. Joka viikko olen tehnyt vähän suuremman tai pienemmän siivouksen, odotellut J:tä kotiin ja
ainiin meillähän alkoi se Lihaton Lokakuu, joka lähenee nyt puolta väliä! Ruokavalion muutos ei vielä tunnu eikä näy omassa hyvinvoinnissa. Me ollaan Jessen kanssa keksitty vaikka mitä uusia herkkuruokia, joita aiotaan käyttää lokakuun jälkeenkin. Siitä päästäänkin siihen, että meillä alkaa jo puolivuotispäivä kolkuttaa ovella. Tuolle päivälle on jo pienoiset suunnitelmat, muttei ainakaan vielä mitään suurta. Sitä ennen oli tarkotus juhlia eräitä viiskymppisiä, käydä fiilistelemässä Stigiä Lohjan Amarillossa ja kipaista Länsi-naapurimaassamme.
Kuten olette varmaankin huomanneet, blogin postaustahti on aikalailla hidastunut ja pienentynyt. Kamera viettää suurimman osan ajastaan hyllyllä ja puhelimella otan kuvia lähestulkoon vain Instagramiin. Olen tässä miettinyt, olenko saanut tästä bloggaamisesta jo kaiken mitä lähdin hakemaankin? Oliko mun tarkoitus kirjoitella tätä vain kahden ja puolen vuoden verran? Haluan vielä kovasti jatkaa tätä, mutta inspiraatio on aivan hukassa. En kuitenkaan vielä aio luovuttaa tämän suhteen. Sitten vasta kun alkaa olemaan se pakkopostatajotain -fiilis tai kun ihan oikeasti alkaa vituttaa tää kirjottaminen niin voisin harkita blogin piilottamista.
Ton ylläolevan tekstin aloitin melkein kaksi viikkoa sitten jotenka tämänkin tekstin julkaiseminen venyy jos jonkin verran. Me ollaan nyt J:n kanssa päästy yksi askel lähemmäs tulevaisuutta ja ensi vuotta. Molemmat päästiin pääsykokeisiin kouluihin mihin haettiinkin. Mulle toi nyt oli aivan päivänselvää jo hakuvaiheessa, että pääsen kokeisiin, sillä jokainen hakija pääsee sinne. Työrintamallakin saattaa asiat muuttua. En kuitenkaan halua vielä hehkuttaa, sillä mikään ei ole vielä varmaan ja lukkoon lyötyä. Mä olen kuitenkin innoissani tulevasta vaikka en olekaan ihan varma mitä se tulee olemaan.
Viimeinen viikko on taas ollut todella vaikea enkä mä jaksa alkaa edes selittelemään tai sen enempään murehtimaan sitä. Vaikeat ajat alkaa kuitenkin loppupeleissä painamaan niskan päälle, mutta onneksi tuossa on tuo toinen ja yhdessä me näistä kaikista selvitään ♥
Mutta viikonloppuna me irtaudutaan arjesta
(okei, mistä arjesta?) ja lähdetään meidän ihkaensimmäiselle honeymoonille! Ei me nyt ihan naimisiin olla menty, mutta siksi me tota matkaa kutsutaan! Viikon päästä onkin meidän virallinen puolivuotis -päivä ja siitä muutama viikko eteenpäin niin tiedossa olis vähän Samia Hartwall Areenalla ja murusen 23-vuotissynttärit. Kaikkea kivaa siis tiedossa loppuvuodeksi
(tai no ainakin muutamaksi viikoksi eteenpäin).
