EKOJA FIILIKSIÄ

Mä haluan vähän palata näihin mun uusiin työkuvioihin ja kertoo ekoja fiiliksiä ensimmäisen " uuden " työviikon jälkeen.

Aloitin tiistaina koulunkäyntiavustajan työt samaisessa koulussa, jossa olen viimeisen kahden vuoden aikana toiminut säännöllisen epäsäännöllisesti iltapäiväkerho-ohjaajana. Tämä kyseinen kuvio on juuri sellainen, mistä haaveilin opintojeni alussa ja nyt se sitten tällä viikolla viimein toteutui. Olen siis aamupäivät luokissa avustamassa ja iltapäivän lähes samojen oppilaiden kanssa iltapäiväkerhossa ohjaajan työssä.

Ja mä voin sanoa, että tykkään ihan hirmuisesti. Mulle tuli heti tiistaiaamuna hyvä fiilis lämpimästä vastaanotosta ja siitä, että moni koulun henkilökunnasta on mielellään auttamassa mua, jos mulla tulee jotain kysyttävää. Muutamat olivat myös kiinnostuneet ensimmäisen päivän jälkeen siitä, miten mun päivä oli sujunut. Työporukka vaikuttaa näin ensisilmäykseltä ihanalta ja auttavaiselta.

Jutun kruunaa se, että melkein suurin osa lapsista on mulle tuttuja nykyisinä ja entisinä iltapäiväkerholaisina. Ja on ihanaa huomata ne suuret silmät: " tuo on meijän ilttisohjaaja!! " On kiva jäädä lasten mieleen ainakin jollain tapaa.

Lyhyesti sanottuna siis kaikki on nyt hyvin, kunhan saisi vain ne viimeisetkin paperihommat hoidettua, jotta pääsen ihan täysillä keskittymään työntekoon. Mukavaa sunnuntaita ♥

JUHLAHUURUISSA 2.

Valmistumisjuhla lähestyy ja haluan vielä kerran hypettää täällä blogin puolella. Ensimmäisen osan tästä postauksesta voit lukea klikkaamalla tästä. 

Tilasin muutama viikko sitten pari vaatekappaletta, joita mahdollisesti voisin käyttää kyseisenä iltana. Tilaukseen kuului kaksi mustaa mekkoa ja yksi musta bilepaita, sillä todennäköisesti vaihdan vaatteita illan aikana. Vaatteet olivat osakseen odotukseni arvoisia ja palautukseen lähti toinen mekoista. Alunperin tarkoitus olikin pitää mekoista vain toinen.

Mekko poikkeaa aika paljon mun tyylistä. Tai, mä en oikeastaan koskaan käytä mekkoja. Tämä yksilö oli kuitenkin suloinen netissä mallin päällä ja sopi myös mun päälle yllättävän hyvin. En kuitenkaan vielä halua paljastaa mekkoa kokonaisuudessaan kuin vasta juhlan jälkeen.

Toinen vaatekappale oli lyhyt paita, joka poikkeaa todella paljon mun tyylistä. En kuitenkaan ole vielä ihan varma, laitanko kyseistä yksilöä päälleni, sillä mun vaatekaapista ei löydy siihen soveltuvaa alaosaa. Mulla on kuitenkin onneksi vielä pari päivää aikaa miettiä, mikä siis tarkoittaa sitä, että juhlapaikalle lähtee mukaan koko mun vaatekaapin sisältö. 

Näistä ihanuuksista kuitenkin lisää ensi viikon aikana. Ihanaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua ♥

TOIVEPOSTAUS: ASUMISMUOTO TULEVAISUUDESSA

Tässä viimeinen toivepostaus nyt tällä erää! Toiveita ja ehdotuksia saa kuitenkin laittaa mulle milloin vain. Nyt siis postaus aiheesta, josta me ollaan Jessen kanssa paljon puhuttu ja oon kyllä yksinkin näitä asioita pohtinut. Kuten otsikkokin sen kertoo: tässä postauksessa pohdin vähän meidän tämän hetkistä asumista ja myös mahdollisia tulevia asumisjärjestelyjä.

Me asutaan nyt kerrostalokaksiossa, joka on varustettu lasitetulla parvekkeella. Asuinalue on suht uutta ja lisää rakennetaan ympärille koko ajan. Talossa on hissi ja asuntomme sijaitsee ylimmässä kerroksessa. Ympäristö on kaunista ja naapurit mukavia. Mutta musta ei ole kerrostalon asukkaaksi. Asun nyt ensimmäistä kertaa kerrostalossa ja sitä taivalta on yhteensä kohta kaksi vuotta takana. Isi asui kylläkin kerrostalossa, kun me oltiin pienempiä, mutta ei me siellä kuitenkaan kokoaikaisesti asuttu. Mun paikka on ihan muualla, kuin kerrostalossa.

Kuva täältä.

Tällä hetkellä mun realistinen unelma on asua rivitalossa. Parasta olisi kaksikerroksinen rivitalo pienellä takapihalla ja kahdella makuuhuoneella. Myös molemmissa kerroksissa olisi hyvä olla wc-tilat ja rutkasti kaappitilaa. Meidän nykyisessä asunnossa on nimittäin kaappitilaa todella rajoitetusti. Mä uskon, että rivitaloasuminen vain sopii mulle paremmin. Asumista avartaisi asunnon kaksikerroksisuus ja siis, no mä vain haaveilen kotini olevan kaksikerroksinen. Aidattu takapiha olisi myös hyvä, sillä Remyn voi tarvittaessa päästää sinne tarpeilleen. Tietenkin Remyn lenkittäminen kuuluisi edelleen päivärutiineihin. Musta olisi myös ihanaa, jos rivitaloalueella asumisessa olisi myös mahdollisuus autokatokseen, joka helpottaa töihin lähtöä mm. kovilla lumisateilla.

Me jo Jessen kanssa viime keväänä ja kesällä katseltiin kaksikerroksisia rivitaloasuntoja, mutta meillä päin siihen tarvittiin hieman paremmat tulot, kuin meillä silloin oli. Nyt on ollaan toistaiseksi haudattu muuttohaaveet, mutta kyllä me tästä jossain vaiheessa ollaan liikkumassa. Vielä ei kuitenkaan ole sen aika.

Kuva täältä.

Mä haaveilen myös omakotitalosta. Kaikista parasta olisi rakentaa sellainen itse. Tai, no, että ei ostettaisi valmista omakotitaloa. Mä ostaisin omaksi asunnoksi vasta sen omakotitalon. Kerros- ja rivitaloasuntoa en halua ostaa, vaan asun mielummin niissä vuokralla. 

Mun haaveilema omakotitalo olisi kaksikerroksinen, valkoinen kivitalo suurilla ikkunoilla. Myös harmaa, mustakattoinen puutalo kelpaa. Tontilla olisi itse talon lisäksi autotalli sekä -katos. Piha olisi ainakin osittain aidattu, jotta Remyä voisi pitää vapaana. Makuuhuoneita olisi neljä ja niitä olisi sekä ala- että yläkerrassa. Kaksi suihkutilaa olisi hyvä ratkaisu ajatellen sitä, että meidän perheen ei ole tarkoitus jäädä kaksilukuiseksi. Toinen voisi olla hieman tilavampi ja toinen sitten vähän pienempi. Sauna ei missään nimessä olisi pakollinen meidän taloon. Valkoinen takka olohuoneessa ja korkea saareke keittössä kruunaisi kaiken. Jessen haaveita on oma peliluola, jonka hän saa sisustaa mieleisekseen ja tehdä niitä omia juttujaan, kuten katsoa lätkää pelata pelikonsoleilla.

En halua tässä postauksessa puhua sisustuksesta tai pohjaratkaisuista sen kummemmin, sillä ne eivät ole tarpeellisia ajankohdan kanssa. Tässä postauksessa oli tarkoitus vain haaveilla ääneen blogin puolelle ja odottaa, että jonain päivänä haaveet toteutuu. Ainakin osittain.

MUSIIKKIA

Mulla on edelleen Spotifyssa ahdistavan paljon kipaleita, joita haluan teille jakaa, mutta en viitti kerralla läntätä kahtakymmentä biisiä tähän teidän kuunneltavaksi. Etenen siis listassa hitaasti, mutta varmasti. Eli nyt kahden viikon tauon jälkeen laitetaanpas tähän taas muutama menevä biisi. Toivottavasti tykkäätte! :)

VALMIS MINÄ

Ensimmäinen osa valmistujaisista on nyt vietetty. Vaikka mulla ei ollut tutkintotodistusta näyttää, niin vieraat kuitenkin uskoi mun valmistumiseen. Sunnuntaina kahviteltiin mun valmistumisen kunniaksi mun ja Jessen vanhempien kanssa. Toinen osa juhlitaan jo pian!

Me oltiin näissä kekkereissä aika laiskoja, sillä ei jaksettu väkertää mitään tarjoiltavaa itse. Meidät pelasti Pullavan pullapitko, valmis kuivakakku, pakastepasteijat ja Daniela-keksit. Musta oli kuitenkin ihanaa laittaa pöytää vähän koreaksi ja käyttää pitkästä aikaa Iittalan astiastoa tarjoilussa. Tarjoilut menivät hyvin kaupaksi, vaikka ei tosiaan oltu paljoa niihin panostettu.

Sain pieniä lahjoja, vaikka en kyllä mitään odottanutkaan. Isin puolelta sain valkoisen orkidean, josta on toivottavasti iloa pitkään. Sain myös matkaan hyvät hoito-ohjeet, mikä helpottaa huomattavasti tuon kauniin kukkasen kukoistusta. Kaksi Iittalan valkoista syvää lautasta tuli myös tuolta puolen. Oon tosi innoissani, sillä kerään valkoista ja mustaa Teemaa! Äidiltä sain vähän rahaa ja vaaleanpunaisen Mariskoolin, jota toivoin jo joululahjaksi. Tuo sopii täydellisesti meidän makuuhuoneen sävyihin. Jessen vanhemmilta sain kolme Nomination-palaa. Oon taas innostunut pitää kyseisiä käsikoruja ja niihin oli kiva saada lisäystä monen vuoden jälkeen.

Kiitos kaikille näihin kekkereihin osallistuneille lahjoista ja seurasta ♥

VUOSIPÄIVÄN KUNNIAKSI

21. tammikuuta me vietettiin Jessen kanssa 2. kihlajaispäivää. Sen kunniaksi Jesse vei mut syömään Helsingin syövereihin:

Musta on tosi ihanaa, kun Jesse vie mua välillä syömään tai elokuviin. Ja hän vielä ilmoittaa siitä mulle etukäteen. Tykkään hirveesti yllätyksistä, mutta Jesse pelkää epäonnistumista. Mä saatan helpostikin töksäyttää jotain sopimatonta, mikä ei tietenkään ole ihailtava piirre ainakaan kaikissa tilanteissa. Mä oon myös ravintolaruoan suhteen melko nirso. Listalla täytyy olla kanaa, kalaa tai pastaa. Ja senpä takia me valittiin lauantain ruokapaikka yhdessä ja Jesse sitten teki varauksen kyseiseen ravintolaan.

Mentiin luonnollisesti autolla, sillä molemmat juo mieluiten ruoan kanssa vettä. Lisäksi mä ajan mielelläni Helsingin keskustaan, koska haluan kehittää mun ajotaitoja. Mä pelkään ajamista tosi usein, mutta ajan silti huonoissakin olosuhteissa, jotta se ajamisen taito säilyisi mahdollisimman pitkään. Mä myös tykkään ajaa, vaikka välillä vähän pelottaakin.

Päätimme mennä syömään Helsingin keskustassa sijaitsevaan Ravintola Bravuriaan. Olimme hieman katselleet ruokalistaa etukäteen netissä, joten kovinkaan kauaa ei tarvinnut miettiä mitä söisimme. Päätimme syödä ihan pitkän kaavan mukaan eli alku-, pää- ja jälkiruoan. 

Söin alkuruuaksi luomumozzarellaa tomaatin ja peston kera. Annos oli erittäin hyvä, sillä en ollut pitkään aikaan syönyt tuota rakastamaani yhdistelmää. Pääruokana mulla oli kanaa kasvisten, vuohenjuuston, punajuurikastikkeen ja rosmariiniperunoiden kanssa. Mulla oli kovat ennakkoluulot tuosta kastikkeesta, mutta se olikin yllättävän hyvää! Annos oli todella täyttävä, mutta siitä huolimatta otin vielä jälkiruoaksi omenakakkua suolakinuskin ja pähkinöiden kera. Annos ei ollut oikein mun makuun, mutta kiltisti söin kaiken ja ainakin mansikat oli hyviä :)

Jesse puolestaan söi alkuruuaksi pecorinojuustoa viikunahillon kanssa. Annos maistui hänelle ja mäkin sain siitä pienen maistiaisen, mutta mä en oikein välitä erikoisjuustoista..

Pääruuaksi Jesse söi pastaa karitsan sisäfileellä, tomaattikastikkeella, kevätsipulilla, sienillä ja pekonilla maustettuna. Annokseen piti lisätä hieman suolaa, sillä makuumme se oli hieman mauton. Annos oli suuri ja Jesse jaksoi juuri ja juuri syödä kaiken.

Jälkiruokana Jesse nautiskeli sitruunapannacottaa suklaabrowniella, sitruunalakritsalla ja lakritsakastikkeella. Tämä oli luultavasti Jessen suosikki tuona iltana. Mä en annoksesta kauheesti välittänyt, mutta tulipahan ainaki maistettua.

Loppuun olisi parhaiten sopinut meidän yhteisselfie, mutta se jäi tällä kertaa. Ilta oli oikein kiva ja ruokailun jälkeen tultiin kotiin kattomaan Haluatko Miljonääriksi? -ohjelmaa. Miten teidän lauantai sujui? Oliko tiedossa vain koti-iltaa vai kävitkö kenties jossain humputtelemassa vai ihan vain istumassa iltaa jossain?

KUULUMISIA

Ajattelin pitkästä aikaa vähän jakaa ihan vain kuulumisia tänne blogin puolelle. Hirveesti ei oo tapahtunut, mutta kuitenkin jotain ja tunnen olevani suhteellisen onnellinen tällä hetkellä.

Tammikuu on ollut suhteellisen ihanaa aikaa. Vähän ehkä liian kylmää, mutta muuten valoisuus ja lumi on saanut hyvälle tuulelle. Mukavaa vastapainoa sille ainaiselle synkkyydelle ja vesisateelle. Auto protestoi kuun alussa kovia pakkasia vastaan ja jouduttiin taas soittamaan Autoliitolle virran saamiseksi. Sen jälkeen en ole enää pitänyt auton käynnistystä itsestäänselvyytenä ja joka aamu on saanut jännittää lähteekö se vai ei. Toistaseksi ollaan pysytty siinä kahdessa simahtamiskerrassa tämän talven aikana ja toivottavasti se myös jää siihen..

Remy on kommelluksineen hieman rauhoittunut ja tullut tottelevaisemmaksi. Käskyt toimii tässä kotona jo vallanmainiosti, mutta häiriötekijöiden kanssa saadaan tehdä vielä hieman töitä. Tällä viikolla tehtiin kylläkin kaksi onnistunutta koiraohitusta, mikä on meidän Remyltä jo paljon. Olen myös lenkeillä ollut ylpeä pojan hiljaisuudesta, sillä toisten koirien haukkuessa Remy ei lähde kuoroon mukaan. Ruoka on pikkuiselle maistunut mainiosti ja vatsakin ollut jo tasaisempi loppukuusta.

Mä sain töitä tammikuun alussa ja työsuhde kestää kevään loppuun saakka. Mahdollisesti saan samalta taholta myös kesätöitä, mutta siitä sitten lisää lähempänä.. Oon todella helpottunut, sillä töiden saaminen oli yksi suurimmista stressinaiheista joulun alla. Oon tiistaina aloittamassa uusia töitä koulunkäyntiavustajana, mikä on juuri sitä työtä, mitä tällä hetkellä haluan tehdä. Pystyn myös yhdistämään kaksi työtäni, sillä ne toimivat saman katon alla.

Oon nyt niin onnellinen asioiden sujuvuudesta. Stressaan aina levillään olevista asioista ja siitä, että ne junnaa paikallaan. Omalla toiminnallaan voi vaikuttaa paljon elämän rullaamiseen ja sen oon tässä kyllä huomannut tammikuun aikana. Oon saanut asiat sovittua Kelan ja pankin kanssa. Samoin työsuhdeasiat on menossa eteenpäin ja kohta ollaankin päästy paperinpyörittelyn ohi. Mieli kyllä lepää, kun on kantanut oman kortensa kekoon ja tietää tehneen parhaansa.

Opiskelutodistusta tässä toki vielä odottelen. Yhtenä yönä näin unta, että todistuksen saaminen jäi kiinni yhdestä tekemättömästä koulutehtävästä. Oon sitäkin tässä miettinyt, että oonhan varmasti tehnyt nyt kaiken, että ansaitsen todistuksen. Vielä ei ole kuulunut mitään. Muuta kuin Kelan kauttakin saa näköjään selville aika paljon opinnoista.. Toivon todistuksen tulevan pian, sillä haluan sen olevan näytillä tulevissa valmistujaisissa.

Lyhyesti voisin sanoa, että kaikki on nyt hyvin. Jotkin asiat on vielä kesken, mutta nekin lutviutuu ajan myötä. Me ollaan Jessen kanssa oltu kihloissakin nyt kaksi vuotta ja tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus mennä syömään sen kunniaksi. Elämä on paljon helpompaa, kun vieressä on joku, joka tukee ja ymmärtää ihan joka tilanteessa. Oon niin onnellinen näistä kahdesta miehestä mun elämässä. Huonotkin päivät kääntyvät paremmiksi kotiin tullessa ♥

Sellaista elämää me eletään tällä hetkellä. Odotan todella, mitä tuleva vuosi vielä tuo tullessaan, sillä alkuvuosi on sujunut hyvin, tosin ei mutkattomasti. Miten sun vuosi on alkanut? Onko uusi vuosi tuottanut tuskaa rankkuudellaan vai rullaako elämä sujuvasti eteenpäin vuoden vaihtuessakin?

HÄÄMESSUT

Olin viime sunnuntaina elämäni ensimmäisen kerran häämessuilla. Tänä vuonna onkin jo hyvä alkaa keräilemään ideoita ja ihan oikeasti jo suunnittelemaan tuota lähestyvää päivää. Mukana mulla oli yksi kaasoistani. En oikein tiennyt, mitä kyseisiltä messuilta olisi pitänyt odottaa, mutta olin tilaisuuteen ihan tyytyväinen. En malta odottaa seuraavia messuja!

Messuilla pidettiin kävelykoulua tai lähinnä siellä puhuttiin kenkien valinnasta ja yleisesti korkokengillä kävelystä. Mä tunsin oloni hieman turhaksi, sillä en tule laittamaan korkkareita hääpäivänäni. En muutenkaan pysty käyttämään korkokenkiä, sillä mun nilkat ei kestä niillä kävelyä. Itse tyydyn joihinkin näyttäviin balleriinoihin ♥ Korkkarikoulun jälkeen lavalla nähtiin ajankohtaisia, erilaisia hääpukuja, jotka edustivat tämän ja lähivuosien muotia. Lavalla ei valitettavasti ollut yhtäkään pukua, joka olisi mua sytyttänyt.

Messuilla oli valtavasti häihin painottuvia firmoja ja ihan jokaiselta alalta. Oli musiikkia, sormuksia, kukkia, kakkuja, leivonnaisia, pukuja, hiuskoristeita, polttarijuttuja, kauneushoitoja, juhlapaikkoja ja seurakunnatkin oli edustettuna. Mä rakastuin tuohon kauniiseen kakkuun, joka siellä oli esillä ♥ Päästiin myös maistelemaan minttusuklaakakkua ja jotain toista kakkua, mikä ei tosin ollut niin mieleinen..

Yhdellä standilla oli kukka-asetelmat edustettuina ja siellä tehtiinkin malleja erilaisiin morsiuskimppuihin ja asetelmiin mm. ruokapöytiin. Kukka-asiat on meille vähän vaikeita, sillä Jesse on allerginen niin monipuolisesti, että joudutaan näitä juttuja kyllä miettimään pitkään ja hartaasti.

Messuilla oli myös ideanurkka, jossa sai väsätä itse koristeita. Me käytiin pikaisesti vaan ihastelemassa huoneessa olevia kuvia, jotka oli luultavasti kerätty eri lehdistä. Jos vain mitenkään olisi mahdollista, meidänhäihin tulisi tuollainen vaaleanpunainen leivospöytä ♥

Mun lemppari oli ehdottomasti tää putiikki, jossa oli näytillä erilaisia kutsukortteja, menuita, ohjelmalistoja ja Save the Date kortteja. Me päätettiin väsätä kaikki tällaiset itse, mutta kyseisestä valikoimasta löytyi kyllä todella ihastuttavia ideoita, joita varmasti aiotaan käyttää toteutusvaiheessa. Sehän on vielä ihan auki, kuka ne kortit ja ohjelmat väsää.

Messuilla oli myös myynnissä häälehtiä. Vanhoja ja uusia numeroita. Mun teki hirveesti mieli haalia niitä mulle kotiin, mutta mä en kuitenkaan ole sellainen lukijahiiri. Messuilta sai valtavasti ilmaisia esitteitä ja lehtiä ja toistaiseksi aion tyytyä niiden tarjontaan. Ehkä lähempänä the päivää alan haalia niitä lehtiä.

Mä kävin messuilla käsien kuorinnassa ja rasvauksessa. Tarjolla oli muutamia kuorinta-aineita ja voiteita, joilla saa ihon hehkumaan hääpäiväksi. Käsistä tuli oikein pehmoiset ja hyväntuoksuiset ja mun yllätykseksi se ei edes mitenkään kirvellyt tai tuntunut karhealta. Periaatteesta jätin kuitenkin tökötitkin ostamatta.

Kauniita pukuja oli jonkin verran messuilla näytillä, mutta kuten aikaisemmin jo totesin, ei siellä ollut yhtään sellaista pukua, josta mä olisin erityisemmin kiinnostunut. Mulla on jotain ideaa puvusta, mutta musta tuntuu, että mun tyyliin voi olla hieman hankalaa löytää sopivaa pukua. Oon kuitenkin niin prinsessa, kuin vain olla ja voi, mutta musta löytyy myös sellaista poikamaista kovuutta ja rock-henkeä. Mä toivon, että alan ammattilaiset osaa auttaa mua tässä haasteessa sitten lähempänä kesää.

SANANEN ELOKUVASTA

Me oltiin Jessen kanssa viime lauantaina elokuvissa, sillä Jesse sai joululahjaksi kaksi ilmaislippua Finnkinoon. Leffaksi valittiin komediaelokuva Daddy's Home, jota on tv:ssäkin ahkerasti mainostettu.

Mulla ei ollut kyseisen leffan suhteen suuria odotuksia, sillä mulla on tapana odottaa elokuvilta liikaa ja silloin saan aina pettyä. Mua kuitenkin kiehtoi elokuvassa lähinnä Mark Wahlberg, joka on tullut tunnetuksi mm. Ted ja Ted 2 elokuvista. Mä tykkään muutenkin amerikkalaisista komedioista, sillä niiden päätön huumori uppoo muhun todella herkästi.

Wahlbergin lisäksi Daddy's Homessa näyttelee toinen tunnettu näyttelijä Will Ferrel. Ferrel näyttelee elokuvassa täydellisyyttä tavoittelevaa isäpuolta, joka tekee kaikkensa tullakseen toimeen vaimonsa kahden lapsen kanssa. Kuviota tulee kuitenkin häiritsemään lasten biologinen isä (Wahlberg) ja tästä alkaakin isien välinen taisto lasten suosiossa.

Mun mielestä elokuva oli hauska. Siinä oli juoni ja ne tutuksi tulleet iloiset ja riemukkaa kohtaukset, kuten myös ne surkeammatkin hetket. Lopulta päähahmot vetävät kilpailunsa aivan äärirajoille ja äkkiä molemmat ovat solmussa suhteessa lapsiin ja heidän äitiinsä. Elokuva päättyi perheen kannalta onnellisesti, vaikka biologinen isä saikin hauskan näpäytyksen lopulta.

Jos kukaan miettii menevänsä katsomaan tuon kyseisen leffan, voin suositella sitä teille lämpimästi. Varsikin, jos amerikkalainen päämäärätön huumori yhtään nappaa!

TOIVEPOSTAUS: LAPSET

Muutaman postauksen verran jaksoin tavallista arkihömpötystä, kunnes päätin lähteä taas toivepostauksen kimppuun. Tämän päiväinen toivepostaus kertookin mun suhteesta lapsiin ihan yleisesti, kokemuksia ja ajatuksia eri-ikäisten lasten kanssa olemisesta/työskentelemisestä, mahdollisista omista lapsista jne.. ja HUOM. postausta ei kohdisteta kehenkään tiettyyn lapseen vaan ajatus kohdistuu ihan yleisesti lapsiin. Toivottavasti pidät lukemastasi!

9. luokalla ylä-asteella meillä oli kaksi viimeistä viikkoa tet-jaksoa. Mulle oli heti selvää, että mä haluan viettää tuon jakson päiväkodissa. En oikeastaan edes tiedä, miksi. Mutta näin mä vain ajattelin. En muista tuosta jaksosta lähes mitään yksityiskohtaisesti muuta kuin, että mä olin mun omassa vanhassa päiväkodissa suorittamassa jaksoa ja muistaakseni käytiin läheisessä päiväkodissa vierailulla ja taidettiin käydä myös urheilukentällä vetämässä lapsille jotain leikkejä. Mä olin silloin vielä tosi nuori ja mä uskon, että olin arempi ja herkempi kuin koskaan. Toki, tuota herkkyyttä ja arkuutta löytyy vieläkin, mutta iän myötä se on alkanut helpottamaan.

Mä olen onnekseni saanut olla monen ikäisten lasten kanssa (1-15-vuotiaiden) ja kartoitan aika hyvin lapsen kehitykselliset ja iän myötä tulevat haasteet. Mun nuoresta iästä johtuen en osaa luokitella ylä-asteikäisiä lapsiksi, vaikka he sitä toki vielä ovatkin. Kuten kaikki alle 18-vuotiaat. Viime kesänä olin viikon verran 12-15-vuotiaiden kanssa leirillä ja mä huomasin heti, että se ei ihan ole mun juttu. Toistaiseksi pysyttelen vielä niissä max. 8-vuotiaissa. Ihan vain sen takia, että oon vahvimmilla sen ikäisissä.

1-3-vuotiaiden kanssa oon saanut olla kahden opintojakson verran. Pienten kanssa oleminen on enemmän hoivaamista ja asioiden ihmettelyä. Pienimpiä lapsia on ihana sylitellä ja heille on kiva höpötellä joutaviakin juttuja. 1-vuotiaankin lapsen silmät pyöristyvät uudesta jutusta ja saa heidät osoittamaan ja mölisemään omaa kieltään. Se on jotain niin äärettömän suloista ♥

Lasten kanssa olemisessa parasta on heidän aitous ja mielikuvitus. Aikuinen ei tarvitse lasten kanssa paljoa muuta, kuin puhdasta maalaisjärkeä ja onhan sitä mielikuvitusta hyvä olla omastakin takaa. Mutta se ideointi ja mielikuvitus tulee luonnollisesti lapselta ja aikuisen tehtäväksi jää toteuttaa lapsen visiot ja toiveet parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen silmistä huokuu innostus uudesta asiasta, mikä saa mut todella iloiseksi ja unohtamaan kaikki omat mahdolliset murheeni ja synkät ajatukset. Lapsen kanssa mieli on virkeä ja aika kuluu ihan tuhottoman nopeasti kun on hauskaa. Aikuisilla on myös usein paljon opittavaa lapselta. Lapsi on aito, rehellinen ja uskaltaa näyttää tarvittaessa kaikki tunteensa. Tietenkin aikuisen tulee toimia asiallisesti, vaikka kuinka ottaisi päähän. Ennemminkin aikuisilla olisi enemmän opittavaa suorassa palautteen antamisessa. Sen kouluikäiset lapset ainakin osaavat.

3-6-vuotiaat ovat oma ihana ryhmänsä. Eskareiden kanssa en ole koskaan ollut, mutta viskareiden kanssa oon opetellut oman nimen kirjoittamista. 3-4-vuotiaat keksivät ihanasti omia leikkejään ja osa osaa jo leikkiä kavereiden kanssa sujuvasti. Tämän ikäisillä myös kotileikki on suuressa roolissa ja pojatkin ovat aktiivisesti osallisia perheleikeissä. Tämän ikäiset tytöt saattavat hyvinkin leikkiä legoilla tai pikkuautoilla, mikä on todella avointa ajattelua ja uskallusta leikkiä leikkejä, mistä oikeasti tykkää. Mun mielestä on vanhanaikaista ajatella, että tytöt leikkivät nukeilla ja pojat pikkuautoilla. Maailma on muuttunut paljon siitä, kun mä olen ollut päiväkodissa.

Mä oon aina haaveillut kolmesta omasta lapsesta. Siksi, että kaksi lasta on liian tavallinen luku ja neljä jo liikaa, sillä koko perhe ei mahdu normaalin kokoiseen henkilöautoon. Mä joskus ajattelin, että saisin ensimmäisen lapseni alle 25-vuotiaana, mutta se ei tule kyllä toteutumaan. Oonhan mä jo 23-vuotias ja nykyisellä suunnitelmalla en millään kerkeä tuohon mun alkuperäiseen ajatteluun. Musta olisi ihanaa saada kaksi tyttöä ja yksi poika. Olisi hienoa, että omasta takaa olisi molemmista kokemusta.

7-8-vuotiaat eli koululaiset ovat mulle kaikista tutuin ikäluokka, sillä oon saanut työskennellä tämän ikäisten kanssa melkein kahden vuoden ajan. Koululaisten kanssa oleminen eroaa jo paljon päiväkoti-ikäisistä. Koululaiset osaavat jo kyseenalaistaa ja ovat omatoimisia askarteluissa ja leikkien keksimisessä. Koululaisten kanssa rajojen ja sääntöjen asettaminen tuntuu olevan haasteellisempaa, mutta samalla tunnen saavani heistä paljon irti. Läksyissä auttaminen ja asioiden opettaminen mun mielestä on aivan ihanaa. Se, että lapsi oppii asioista tai itsestään jotain uutta mun ansiosta, on jotain todella hienoa. Tunnen, että mun paikkani on todella nyt ja tässä.

Kuvat: we♥it

Mikä on sun suhde lapsiin? Saatko jo nauttia omista naperoista vai tuleeko lasten kanssa oleminen vielä työn puolesta? Tai kenties kummilasten ansiosta?

JUHLAHUURUISSA

Tilasin viime viikolla hieman juhlarekvisiittaa tulevia valmistujaisia varten ja tästä taisinkin mainita jo muutama postaus takaperin. En millään malta odottaa, että pääsen ehostamaan juhlatilaa tilaisuuteen sopivaksi. Jes!

Pöllöaiheisia lautasia, servettejä. Samaa sarjaa olevat kangasviirit ja kermaiset muoviset lusikat.

Kultaisia ja valkoisia ruusun terälehtiä.

Kultaisia tarjoiluastioita. Muita koristeita, timantteja, helmiä..

Kermanvalkoinen pöytäliina, valkoinen pitsi rulla.

Kultainen ja kermaiset kynttilät.

Tuotteet tilattu osoitteesta http://www.juhlacenter.fi/.

UUDET TASSUTTIMET

En tiedä onko joku jo huomannut, mutta mun on hirveän vaikea jaotella näitä postauksia tuolla sivupalkissa. Seuraavana oli tarkoitus kirjoittaa toivepostausta, mutta viimeiset kolme postausta on olleet itse niitä, joten tänään jotain muuta. Nimittäin mun uudet rakkauskengät ♥

Me käytiin Jessen kanssa viime lauantaina kaupoissa pyörimässä. Ei oikeastaan oltu shoppailureissulla vaan harrastettiin ihan päätöntä pyörimistä kaupoissa ennen ruokailua ja leffaa. Mä etsin itselleni uusia kenkiä. Tarkoitus oli ostaa kunnon hankeen sopivat talvikengät, mutta toisin kävi. Oon kuitenkin tähän löytöön todella tyytyväinen. Lisäksi ostin alusvaatteita Cubuksesta, jonka jälkeen mentiinkin kiinalaiseen syömään ja kattomaan leffa Daddy's Home, joka oli muuten aika hauska. Suosittelen!

Mutta nyt näihin uusiin tassuttimiin. Kokeilin ekaksi Halosella yksiä saapasmaisia harmaita Björn Borgin kenkiä, jotka oli ihan kivassa alennuksessa ja lämmittivätkin jalkoja. Mä harvoin kuitenkaan ostan sellaista tavaraa, josta en oo ihan varma, tykkäänkö. Mä pyörin siellä Halosen kenkäosastolla hetken näiden kenkien kanssa ja totesin, että en mä tykkää. Mun suurin ongelma kaikessa shoppailussa on se, etten oo varma tykkäänkö.

Halosen kenkäsovitteluiden jälkeen mentiin Koo Kenkään, joka on suhteellisen luottoliike mun kenkien etsintään. Koo Kengässä oli paljon tennareita lämpimämmällä vuorella ja mähän heti lämpeen vaikka minkälaisille tennareille. Malli ei tosin ollut sellainen, mitä alunperin etsin, mutta eihän se nyt oo niin justiinsa. 

Kokeilin AND I AMOn valkoisia tennareita kokoa 37. Mä oon ihan varma, että mua luultiin jo myymälävarkaaksi, sillä hengasin nää popot jalassa siellä liikeessä 15 minuutin ajan. Kävelin ympyrää, jumitin, pyörin peilin edessä, kävelin ympyrää jne.. mua harmitti ihan suunnattomasti, että kyseisiä yksilöitä ei löytynyt yhtä koko pienempänä. Popo oli sopivan levyinen, mutta liian pitkä. Niin kuin mulle usein käy kenkäostoksilla.

Kun olin luopunut niistä ihanista valkoisista tennareista, aioin uhmata kaikkia maailman lakeja ja kokeilla PUMAn mustapinkkejä paksuvuorisia tennareita. Mä oon aina suosinut enemmän Nikeä ja sen takia mun oli vaikea sovittaa näitä kenkiä. Toimin näiden kanssa ihan samalla tavalla, kuin aiemmin valkoisten tossujen kanssa ja punnitsin vielä viitisen minuuttia kahden vaihtoehdon välillä. Lopulta päädyin siihen parempaan ratkaisuun: otin hieman kapeammat kengät, jotka käytössä venyvät jaloilleni sopiviksi. Vaikka merkki ei ole se mieluisin, olen erittäin tyytyväinen uusimpaan ostokseen ♥

TOIVEPOSTAUS: SISUSTUKSESTA OSA 3.

Halusin tehdä tästä toivepostauksesta vielä kolmannenkin osan, sillä oon tällä hetkellä aika inspiroitunut eräästä mulle läheisestä kohteesta. Ensimmäinen ja toinen osa löytyy tästä ja tästä.

Mun valmistujaisjuhlat lähestyy pikkuhiljaa ja laitoin tilaukseen jo hieman rekvisiittaa kyseisiin pippaloihin. Itseasiassa pidän kemut kahdessa osassa. Toisena viikonloppuna kahvitellaan mun ja Jessen vanhempien kanssa ja seuraavana viikonloppuna juhlitaan valmistumista mun ystävien kanssa. Ystäväjuhlat järjestetään muualla, ei siis täällä meillä kotona.

Tuo kyseinen kohde on sisutukseltaan hieman kyseenalainen. Talon asukas ei tunnu olevan mikään sisustushemmo eikä hänen aikansa edes riitä sellaiseen. Mä tykkään sen kämpän lämminhenkisyydestä ja siitä, että se oikeasti tuntuu vielä kodilta. Asunto on jo vanha ja sen huomaa joistakin pinnoista, mutta mun mielestä sen voi pelastaa ehostuksilla. Muutamia verhoja on siellä sun täällä, mutta mattoja tuossa asunnossa ei ole lähes ollenkaan. Mattoja ei pidetty Pepin pissaterrorismin takia. Yksi päivä vinkkasinkin, että eikö mattoja voisi nyt laittaa, kun Pepikin on tähtenä taivaalla? 

Mun ehdotuksesta oikeastaan pidettiin ja mä hain heti kellarista kolme mattoa, joista yksi päätyi keittiöön, yksi olohuoneeseen ja yksi vierasmakuuhuoneeseen. Kuramattoja kyllä löytyy eteisestä ja takkahuoneesta, sillä asunnossa on koiria. Vessatiloissa on onneksi myös matto lämmittämässä jalkoja. Mä aloin heti visioimaan, että haluan päällystää keittiön vielä toisella räsymatolla ja eteisen käytävään olisi kiva länttästä kaksi käytävämattoa. Lisäksi keittiönpöydän alla olisi hyvä olla matto. 

Tuota asuntoa suunnittelin sisustavani vihreällä, ruskealla ja luonnonvalkoisella värillä. Kämpän ehdoton yleisväri on ruskea ja sen eri sävyt ja ruskeaan sopii ehdottomasti ehostusväriksi vihreä. Nämäkin päätökset tulee ihan kohteen omasta pohjasta: mitä siellä jo on ja mitä siihen siellä olevaan voi yhdistää.

Matot tuo asuntoon kotoisuutta ja lämpöä, mutta sen lisäksi myös vähentää kaikua ja pitää lian kurissa. Joulun jälkeen me jo vähän aloitettiin siskon kanssa tätä projektia väsäämällä keittiönpöytää keväisemmäksi ja heivaamalla joulukuusen ulos. En malta odottaa, että pääsen jatkamaan mun visioita. Mä sanoinkin, että " nyt, kun mulla ei oo kotona mitään säädettävää, ajattelin säätää täällä " ja tuskin se ketään haittaa :-D

Mun mielestä asuntoa ei välttämättä tarvitse alkaa remppaamaan ellei siihen ole jokin pakottava syy, kuten kosteusvaurio. Vähän kuluneempaa lattiaa saa piiloon matoilla ja kiinnittämällä vierailijan huomio johonkin muuhun, kuten verhoihin, tauluihin ja muihin ehostuksiin. Kyseisen kohteen olohuoneessa on todella kaunis takka. Kun sen saa näyttävästi esiin huoneessa, ei muita pieniä virheitä edes huomaa. Mä olen todella tarkka siisteydestä ja hyväkuntoisuudesta, mutta Jesse aina sanoo, että " ei tota kukaan huomaa, kuka tota nyt kattoo " ja mä uskon, että Jesse on oikeessa!

Kiitos tästä toivepostauksesta ehdottaneelle ♥ Toivottavasti piditte lukemastanne ja heitätte mulle jatkossakin toivepostauksia.

TOIVEPOSTAUS: SISUSTUKSESTA OSA 2.

Ensimmäisen osan tästä toivepostauksesta voit käydä lukemassa  tätä klikkaamalla! Tässä osassa on vuorossa meidän parveke, makuuhuone ja kylpyhuone. Kolmas osa tästä toivepostauksesta tulee lähiaikoina.

Mä halusin alun alkaen meidän makuuhuoneesta pirteän, mutta kuitenkin rauhallisen ja levollisen tilan. Mulla oli ennestään harmaanruskea tv-taso ja samaa sarjaa olevat kaksi yöpöytää. Jesse kiikutti makuuhuoneeseen ruskean nukkamaton ja meidän makuuhuoneen väritys oli pian valmis. Ostettiin makuuhuoneeseen kaksi pientä ruskeaa nukkamattoa ja ruskeat verhot. Sängyn runko oli valkoinen ja sen päällä ruskea päiväpeitto. Mä rakastin meidän makuuhuonetta. Myöhemmin sinne muutti valkoinen tietokonepöytä mun pöytäkoneineen.

Mä aloin pikkuhiljaa yhdistelemään ruskean kanssa vaaleanpunaista. Ristiäislahjaksi saadut vaaleanpunaiset posliinit löysivät paikkansa makuuhuoneesta, samoin vaaleanpunainen tekokukka ja pinkki lasten tuoli, jonka Jesse välttämättä halusi IKEAsta hankkia. Lopulta makuuhuoneen seinälle läntättiin seinätarra kirsikkapuusta. Vähitellen tuli fiilis vaaleanpunaisesta makuuhuoneesta, mikä tietenkin tarkoitti lähes kaikkien huonekalujen ja tekstiilien vaihtoa. Viime keväänä meidän makuuhuoneesta tuli vaaleanpunainen.

Ja ihan vahingossa. Mä rakastin meidän ruskeansävyistä makuuhuonetta, mutta pikkuhiljaa se kasvoi vaaleanpunaiseen sävyynsä. Verhoihin ilmestyi vaaleanpunaisia ja harmaita perhosia, kuten myös koristetyynyihin. Jotexin ostoskoriin klikattiin muutama vaaleanpunainen tyynynpäällinen ja Hobby Hallista kiikutettiin kaksi valkoista nukkamattoa. Tv-taso ja yöpöydät hankittiin JYSKistä ja lamput Kodin1:stä. Mä tykkäsin ihan hirmuisesti. Makuuhuoneesta tuli sopivan tyttömäinen, mutta myös raikas ja kaunis paikka nukkua. Ruskeaa jäi tietokonepöydälle kynsilakkakorin ja Anskun ylioppilaskuvan kehysten puolesta.

Mä en ikinä ajatellut, että sisustaisin vaaleanpunaisella värillä. Mä rakastan sitä väriä, mutta ennen ajattelin sen olevan hieman levoton sisustukseen. Onnekseni huomasin, että näin ei ole. Makuuhuone toi tuolloin ensimmäisen merkin keväästä ja alkavasta kesästä. Makuuhuoneen vaaleanpunainen sävy säilyi jouluun asti, jolloin tilalle tuli hieman tummempaa punaista. Postauksen joulusisustuksesta voit lukea klikkaamalla tästä.

Kylpyhuone on meidän kodin huoneista ainoa, joka on pysynyt lähes samana meidän muutosta asti. Kylpyhuoneen väri oli helppo valita valkoisten ja harmaiden laattojen vuoksi. Meillä oli kaapissa mustia ja harmaita pyyhkeitä ja niistähän on meidän kylpyhuone tehty. Lahjaksi saadut siniset ja punaiset pyyhkeet tuovat mukavasti värikästä yksityiskohtaa kylpyhuoneenkin puolelle.

Mä haaveilin kylpyhuoneesta, joka on täynnä pieniä koreja ja kippoja täynnä kaikenlaista krääsää. Ihan ensimmäiseksi halusin ostaa vessapapereille valkoisen korin ja topseille ja vanulapuille mustat pienet korit. Myös ihanalle mustalle hyllylle oli tilaa meidän kylpyhuoneen nurkassa. Puolitoista vuotta järjestys pysyi samana, kunnes halusin vessapapereille isomman korin. Ja hankin sen luonnollisesti IKEAsta. Pienempi valkoinen kori siirtyi pyykkikoneen päälle säilyttämään hiusjuttuja. Kaiken ruman saa onneksi piiloon kylpyhuoneen peilikaappiin.

Alussa kylppärissä oli myös tylsän valkoinen suihkuverho ja matto, jotka nekin myöhemmin vaihtui tähtikuosiin. Ja nimenomaan siihen harmaavalkoiseen. Rumia saippuapulloja en halua kylppärissä säilyttää, joten JYSKistä löytyi pelastus tähänkin: musta saippuapullo. Jesse on saanut näyttää kättään meidän kylppärissä ja Iron Maidenin iso seinälippu koristaa kylpyhuoneen ovea. Ja se ei oikeastaan yhtään haittaa. Se itseasiassa sopii siihen vallan mainiosti.

Parveke on meidän kodin uusin ihastus, joka saatiin viime kesänä vihdoin ja viimein valmiiksi ♥ Makkarin ruskean sävyn halusin siirtää parvekkeelle ja senhän määräsi jo ruskeat ritilät ja ensimmäiset kalusteet, jotka aseteltiin paikalle ensimmäisenä asuinkeväänä. Päätetiin, että laitetaan silloisen kesän aikana parveke kuntoon ja hankitaan sinne kunnon ruokailuryhmät jne.

No, eihän se ihan sitten niin mennyt. Lähes vuosi kului, kun vihdoin ja viimein otettiin parveke uudestaan puheeksi. Päätettiin luopua ruokaryhmästä, koska se olisi loppujen lopuksi aika turha veto. Tilalle ajateltiin kahden istuttavaa sohvaa ja muutama tuoli lisää. Tästä me käytiin pitkään keskustelua ja kesti varmaan puoli vuotta löytää ne oikeat kalusteet. Niiden piti nimittäin sopia vanhojen kanssa yhteen. Vanha ryhmä oli Sotkasta ja järkevintähän oli hankkia se uusikin ryhmä sieltä. Pitkään oli, ettei sopivaa löytynyt ja jos löytyi, hinta hipoi pilviä.

Kunnes vihdoin ja viimein löytyi ryhmä, joka oli lähes 200e tarjouksessa. Parasta oli, että ryhmä oli nimenomaan Sotkasta. Ryhmä oli viimeistä laatuaan ja kaiken lisäksi vielä näytekappale. Pieni kolhuja niissä näkyi, mutta se ei estänyt meitä hankkimasta ryhmää edullisen hintansa vuoksi. Lisäksi me saatiin ryhmä valmiiksi koottuna.

Ryhmän kaveriksi laitettiin makuuhuoneesta ruskea nukkamatto ja IKEAsta hankittiin kaksi pientä valkoista lyhtyä. Yksi iso me oltiin saatu jo tuparilahjaksi. Nettikaupat taas lauloi, sillä olihan parvekkeelle saatava valkoinen viltti ruskeilla tähdillä lämmittämään pimeitä syysiltoja ja Askosta löytyi pari ihanaa tähtikuvioista sohvatyynyä. Parvekkeelle on myös hankittu valo, mutta tähänkään päivään asti me ei olla saatu sitä toimimaan. Parvekkeen pistokkeesta ei nimittäin tule virtaa..

Parveke on ehdottomasti ainakin mulle meidän kodin ylpeys ja mielelläni esittelen sitä heille, jotka eivät ole sitä vielä nähneet. Kesäisin siellä on kiva pelata korttia ja nauttia vain. Makuuhuoneen ikkunan kun avaa, niin pystyy kuuntelemaan samalla musiikkia.

Sellainen on meidän kodin sisustus pääosin. Multa voi aina kysyä lisää meidän kodista tai sisustuksesta yleensäkin. Seuraavassa osassa käsittelen erästä toista kohdetta. Siihen asti, moikka!

TOIVEPOSTAUS: SISUSTUKSESTA OSA 1.

Sain muutamia kivoja postausideoita tähän postaukseen (käy ihmeessä heittää idea, jos tulee mieleen!), jossa kysyin teidän ideoita tulevista postauksista. Tämä postaus onkin nyt niistä ensimmäinen, joka sisältää niinkin ihanaa asiaa, kuin sisustamista! 

Ensimmäisessä osassa käsittelen meidän kodin olohuonetta, keittiötä ja eteistä.

En ole ihan varma, mitä postauksen toivoja tarkoitti ideallaan, mutta ajattelin, että voisin ihan yleisesti kertoa mun sisustusmausta ja miten toteutan sisustamista erilaisissa ympäristöissä.

Kun me melkein kaksi vuotta sitten muutettiin tänne meidän ensimmäiseen yhteiseen kotiin, mua miellytti tässä asunnossa erityisesti vaalea lattia ja harmaat keittiön kaapit. Päätin melkein heti, että yksi meidän kodin pääväreistä tulee olemaan harmaa. Syy siihen onkin juuri nuo keittiön kaapit ja niiden lisäksi myös meidän kylpyhuone, jossa on harmaa laatta lattiassa.

Olin jo ennen muuttoa himoinnut JYSKin divaanisohvaa, josta tarvittaessa saa myös vuodesohvan. Tää kyseinen sohva olikin harmaa ja mun vanhemmat lupas kustantaa sen meille kihlajaislahjaksi. Nämä asiat ovat siis kaikki perustana meidän kodin sisustukselle. Mielessäni oli seuraavaksi harmaat verhot IKEAsta ja harmaa nukkamatto Hobby Hallista olohuoneeseen ja eteiseen tummanharmaa käytävämatto, joka oli muuten viimeistä laatuaan IKEAssa. Syksyllä tuo tummanharmaa matto vietiin kirppikselle ja tilalle ostettiin Hobby Hallista harmaa käytävämatto valkoisilla tähdillä. Kaikki huonekalut olivat aluksi meidän olohuoneessa ja eteisessä valkoisia, joka on helppo yhdistää harmaaseen. Neljästä keittiön tuolista kaksi oli valkoisia ja kaksi mustia. Myöhemmin tuo ruokaryhmä muutti mun siskon luokse, sillä me hankittiin lasinen ruokapöytä valkoisilla tuolilla. Jossa on muuten harmaat jalat.

Kun kaikki suuremmat hankinnat oli tehty eli huonekalut kannettu sisään ja huone kehystetty matoilla ja verhoilla, mua alkoi viehättää jokin yksityiskohtainen väri kaiken harmauden keskellä. Mä tykkään todella paljon vaaleanpunaisesta, keltaisesta, punaisesta ja lilasta. Sinisen ja vihreän sävyt ei oo koskaan innoittaneet mua. Eikä ne ole esim. vaatteissa sopineet mun päälle ollenkaan. Jostain mä sitten keksin, että mä haluan piristysväriksi vaaleansinisen/turkoosin. Menin todella mukavuusalueen ulkopuolelle.. Molempia värejä löytyy koristetyynyistä, verhoista, mariskooleista ja muista koriste-esineistä. Ensimmäisenä kesänä tuo väri muuttui keltaiseksi, mutta mä koin, että tuo sinisen sävy on hieman raikkaampi ja sopii tänne paremmin. Nyt nuo yksityiskohdat ovat piristäneet meidän asuntoa kohta puolisen toista vuotta. Ja mä olen todella tyytyväinen.

Mä olen nyt jälkeenpäin rakastunut ihan totaalisesti maalaiskoteihin. Oon pikkuhiljaa alkanut keräilemään puisia esineitä mm. meidän keittiöön, ostanut valkoisia, ihania purkkeja ja vaihtanut metallimaista kuosia pehmeämpään. Tästä uudesta ihastuksesta johtuen mulla on muutama hankinta tänne kotiin mielessä, mutta keskustelut miehen kanssa on vielä kesken eikä meidän tilillä ole nyt tilaa näille hankinnoille. Postaan tänne heti, kun joku meidän kodissa muuttuu.

Mun vinkkejä sisustamiseen

Yhdistele ja kokeile. Ei kannata heti ahmia kaupasta kaikkia lilanvärisiä yksityiskohtia vaan osta ensin yksi ja kokeile hetken aikaa istuuko se asuntoosi ja pidätkö siitä väriyhdistelmästä edes ollenkaan. Ei myöskään kannata antaa rukkasia niille aina inhoamilleen väreille. Voit yllättyä kokeillessasi jotain uutta ja erilaista.

Päävärit. Mun mielestä on hyvä aloittaa sisustaminen pääväreistä. Niiden valitseminen tulee yleensä luonnostaan juuri asunnon lattian tai vaatekaappien sävyn mukaan. Päävärejä voi hyvinkin olla useita, sillä jos mieli sisustuksen suhteen muuttuu, ei tarvitse vaihtaa kaikkeja huonekaluja heti uuteen.

Mahdolliset kuosit. Sisustusta piristää yllättävän paljon erilaiset kuosit. Nykyään tähdet ovat vallaneet huonekalu- ja sisustuskaupat, mutta myös raita- ja kukkakuoseja on kaupat täynnä. Kuosien kanssa kannattaa olla varovainen, sillä liika " kuosittaminen " saa huoneen levottomaksi. Me ollaan juuri ihastuttu tähtiin, joita löytyy jokaisesta huoneesta meidän kotona. Hillitympää on myös, jos kuosia on vain yhdenlaista. Mutta aina kannattaa kokeilla, jos kuosejakin haluaa yhdistellä.

Kysy puolison mielipide. Tää on tärkeä. Vaikka puolisoa ei välttämättä kiinnosta, miltä kotona näyttää, on hyvä kuitenkin keskustella makuuhuoneen järjestyksestä ja kattovalaisimesta yhdessä. Mulla on kotona täysi päätösvalta sisustuksen suhteen, mutta kysyn kyllä Jessen mielipidettä aika moneenkin asiaan. Puolison on myös hyvä edes esittää kiinnostunutta, sillä ikuiset " joojoo, on kiva " saattaa saada sisustajan turhautuneeksi ja silloin toisen mielipide saattaa menettää arvonsa. Tässä tilanteessa saattaa kodista muuttua tila, jossa kumpikaan ei viihdy.

Rajoita. On hyvä tiedostaa, milloin liika on liikaa. Jos viettää päivät selaillen Elloksen ja Jotexin nettisivuja ja klikkailee tuotteita ostoskoriin jatkuvasti, voi lasku yllättää kuun lopussa. Sisusta ja hanki maltilla. Shoppaile myös kirpputoreilla ja vaikka Facebookin myyntipalstoilla. Näin voit saada haluamasi tuotteen edullisemmin ja maksat sen noutotilanteen yhdeydessä. On myös hyvä miettiä välillä " tykkäänkö tästä todella, sopiiko tämä meille " eikä aina mennä hetken mielijohteen mukaan.

Kaikki vinkit on ihan mun omasta kokemuksesta peräisin. Mitäs tykkäsitte tästä? Löytyykö ruudun toiselta puolelta muita sisustushulluja? Tää oli tän vuoden ensimmäinen toivepostaus ja toinen osa tulee ulos vielä tämän viikon aikana. Pysykäähän kuulolla!

TOIVEPOSTAUKSIA

Tällä hetkellä mun pää lyö aika tyhjää blogin suhteen, sillä oon suhteellisen innoissani tästä elämäntilanteesta, mikä mulla on nyt käynnissä. Lisäksi postauskelpoisia tapahtumia on tiedossa vasta ensi viikonloppuna, joten nyt valta on teillä rakkaat lukijat ja satunnaiset seuraajat. Mitä postauksia sä haluaisit mun kirjoittavan? Haluaisitko tietää enemmän musta, Remystä tai vaikkapa ihan meidän arjesta? Kiinnostaako mun opinnot tai parisuhde? Laita toiveesi tämän postauksen kommenttikenttään, niin lupaan toteuttaa sen postauksen muodossa. Kiitos jo etukäteen! ♥