LATTIAN RAJASSA

Tällä kertaa kuulumisia lattian rajasta, meidän nuorimmaisen suusta, jos se vain osaisi puhua. Ei voida kuin arvailla, mitä ton pikkumiehen päässä liikkuu päivittäin.

Kello on hieman yli viiden ja mammakin on viimein päässyt kotiin asti. Voin hetken hengähtää keittiössä pyörimisen jälkeen. Välillä kuitenkin täytyy vilkuilla ulko-oven suuntaan ja kuunnella, mitä siellä rapussa oikein tapahtuu. Sen jälkeen nousen mamman jalkaa vasten ihmetellen. Mamma ei kuitenkaan huomio meitsiä millään lailla, joten tyydyn keräilemään mahdollisia aarteita keittiön lattialta isin ruoanlaiton jäljiltä.

Päivät on meikäpojalle pitkiä. Pahimpina päivinä joudun olemaan yksin jopa 9 tuntia. Eihän sille mitään voi, sillä isin ja mamin on pakko käydä töissä. Päivisin nukun, leikin leluilla, pidän vahtia ja tsekkailen välillä ikkunasta maailman menoa. Riemu repeää viimein kun ulko-ovi käy ensimmäisen kerran iltapäivän aikana. Hienointa on, kun sekä isi että mami on tulleet kotiin. Silloin meitsillä on rauha maassa.

Ruokaa saan kaksi kertaa päivässä. Söisin tietenkin enemmän, jos vain saisin. Välillä isi antaa mulle sipsejä maisteltavaksi ja äidiltäkin on saattaa joskus pieni pala omenaa herua. Isi kuitenkin herkuttelee mun kanssa enemmän. Aamulla ennen porukoiden lähtöä töihin olen saanut puolikkaan Dentasticksin ja se on kyllä mun suurinta herkkua!

Ulkona pääsen käymään kolme kertaa päivässä. Päivällä pidempi lenkki ja illalla ja aamulla hieman lyhyemmät. Sade on kauhea ulkoilukeli. Muuten kaikki kelpaa. Hangessa on hauska loikkia niin, että lumi valtaan meitsin karvapeitteen kokonaan. Pitkät lenkit on kivoja, mutta niiden jälkeen joutuu yleensä pesulle ja sieltähän yritän aina parhaani mukaan livahtaa pois. En vaadi pitkiä lenkkejä, mutta sen takia mun kanssa täytyykin sitten leikkiä enemmän.

Olen kiltti, kaikkia rakastava, nopea oppimaan, utelias, energinen ja kiltti tapaus. Korvat mulla on toisinaan ainoastaan koristeena. Varsinkin, kun ympärillä on jotain mielenkiintoista. Naapurit rakastavaa mua, kuten myös porukoideni perheet ja ystävät. Olen ehdottomasti kaikkien kaveri. Tosin, naapurin yksi naaras ei oikein välitä musta, vaikka kovin haluaisinkin tutustua häneen.

Turkkiani hoidetaan kerran viikossa ja meikäpoika kyllä rakastaa sitä. Aina, kun mamma näyttää mulle harjaa, on vaan hirveen pakottava tarve kiehnätä sitä vasten. Istun nätisti mamman harjatessa rintakarvoja ja seisaalteen onnistuu selän, hännän ja kylkien harjaus. Villahousujen ja vatsakarvojen harjaaminen ei ole niin mukavaa, mutta kaipa niistäkin on hyvä pitää huoli. Kynnet pyritään hoitamaan kahden viikon välein ja sepä ei sitten ole yhtään kivaa!

Toivon, että kohta tulee se hetki, kun isi ja mamma on monta viikkoa mun kanssa putkeen kotona. Silloin me käydään mökkeilemässä ja ollaan paljon porukoiden kotikonnuilla Lohjalla. Saan myös leikkiä seniorikaverini Zorron kanssa. Se ei aina taida pitää musta, mutta kyllä me ihan hyvin toimeen tullaan.

Siihenkin taitaa mennä vielä tovi, mutta ehkä tää kaikki helpottaa tulevana viikonloppuna. Silloin me kuulemma lähdetään pitkälle ajomatkalle hakemaan mulle " pikkuveljeä ". Todellisuudessa mä oon varmaan sen eno. Tai jotain tollasta noi höpöttää. Mikähän se sellanen on..?

LOMA

Vietin viime viikolla talvilomaa ihan hyvissä fiiliksissä ja tässä postauksessa julkaisen pienen videokoosteen mun lomasta. Videossa ei näy ihan kaikkea tekemääni, mutta suurin osa. Toivottavasti tykkäät! Ja käy tilaamassa mun kanava Youtubessa Sanna Katariina.

Lomalla ..

.. kävin IKEAssa.

.. laittauduin kunnolla.

.. sisustin kotia.

.. näin ystäviä.

.. valokuvasin.

.. katsoin Skinsiä.

.. kuuntelin musiikkia.

.. söin isin tekemää ruokaa.

.. nautin talvesta.

.. olin vain.

.. hoidin asioita.

.. kävin Lohjalla.

.. tein blogijuttuja.

.. olin paljon Remyn kanssa.

.. tein ruokaa.

.. paistoin lettuja.

.. kokosin makkarin uuden lipaston

.. vaihdoin verhot.

.. kävin Isossa Omenassa.

.. söin thaimaalaista.

.. muistin juoda vettä.

.. kävin kaksi kertaa Arnoldsissa.

.. ostin läppärin.

MITÄ KELASIN PIENENÄ

En tainnu mainitakaan blogin puolella, että mä olin viime viikon lomalla. Talvilomalla, jota koululaiset viettää joka vuoden helmikuussa. Koulun työntekijänä sain myös nauttia kyseisestä lomasta. Loman aikana mulla oli aikaa miettiä ja pohtia. Siis ihan kaikkea. Ja yksi alue oli tulevat blogipostaukset. Aloin viime viikolla miettimään elämää lapsena ja elämää tämän ikäisenä. Ja muistan mitä kaikkia luuloja mulla oli pienenä. Mun mielestä tää on hauska ja mielenkiintoinen aihe kirjoittaa, joten tässä muutama juttu mitä kelasin pienenä.

Lapsena..

.. ihmettelin, miksi kylpypyyhe täytyy pestä. Olemmehan aina puhtaita, kun kuivaamme itsemme siihen.

Nykyään en pidä kylpypyyhettä kovinkaan puhtaana, vaikka edelleen sitä käytetään suihkusta tulleena eli puhtaana. Pyyhkeet joutaa meillä pyykkiin kahden viikon välein.

.. luulin, että terveysside on aikuisten naisten vaippa. Ihan sillä oikealla vaippa-merkityksellään.

Nykyään tiedän, että ihan näin se ei ole.

.. halusin eläinlääkäriksi. Saisinhan parantaa ja paijata suloisia elukoita päivästä toiseen.

Nykyään tiedän, että eläinlääkärin työ on kaikkea muutakin. Työ ei muutenkaan ole välttämättä aina niin mieluisa.

.. ihmettelin, miksi äiti odotti palkkapäivää. Hänhän oli töissä ja näinollen hänellä oli koko ajan rahaa. Ainakin piti olla..

Nykyään ymmärrän hyvin, miksi ihmiset yleensä odottelee palkkapäivää. Vaikka käykin töissä, se ei tarkoita, että rahaa olisi tilillä aina.

.. luulin, että poliisin ainoa tehtävä on saada kauppojen ryöstäjät kiinni.

Nykyään tiedän, että se on myös paljon muutakin.

.. luulin, että lääkäri työskentelee ainoastaan lääkärissä ja sairaanhoitajat hoitavat lääkärin virkaa sairaalassa.

Nykyään. noh, eikös niitä lääkäreitä ole myös siellä sairaalassa?

PARHAAT PALANI

Heippa! Meillä on viikonlopun aikana vaihtunut pöytäkone läppäriin ja työpöydän tilalla komeilee IKEAsta ostettu lipasto. Kaikesta tästä kuitenkin vielä erikseen postausta, mutta tämä siis syynä blogihiljaisuuteen. Nyt näpyttelen ensimmäistä kertaa postausta uudella koneella ja tämä postaus onkin Parhaat palani eli mun parhaimmat puolet!

Minä olen hyvä..

.. kuuntelija. Oon saanut tästä palautetta sekä siviilielämässä että opiskelujeni aikana. Oon helposti sellainen, että puhun paljon omista ongelmistani, mutta osaan myös kuunnella. Pahan paikan tullen oon huomannut, että riittää, kun osaa kuunnella. Mä osaan kuunnella muita ihmisiä ja teen sen myös mielelläni.

.. sisustamaan. Oon viimeisen vuoden aikana kehittynyt sisustamisessa ihan älyttömän paljon. Ennen mulla oli aina omat visiot kaikesta ja huomasin, ettei se oikein toimi mun kohdalla. Koostankin nykyiset sisustusideat inspiraatiokuvien pohjalta ja oon onnistunut siinä todella hyvin. Oonkin tällä hetkellä erittäin tyytyväinen meidän kodin sisustukseen!

.. ajamaan autoa. Tääkin taito on tullut kokemuksen kautta. Olin autokoulussa todella surkea lähinnä suorituspaineiden ja jännittämisen vuoksi. Inssikin meni päin sitä itseään, mutta en mitenkään antanut sen lannistaa. Pidän itteeni nykyään tosi taitavana kuskina, vaikka välillä meinaakin iskeä paniikki kesken Helsingin neljän ruuhkassa. Ajan mielelläni usein, sillä haluan ylläpitää ajamisen taitoa mahdollisimman pitkään.

.. kirjoittamaan. Äidinkieli oli mun lemppariaineita koulussa ja olisi vieläkin, jos vain kävisin koulua. Oon aina tykännyt kirjoittaa tarinoita, listoja, oikeastaan kaikkea, mitä käsin voi kirjoittaa. Luulenpa, että se oli yksi syy blogin aloittamiseenkin. Tällaisessa höpöttelyssä en koe olevani niin nokkela, mutta uskon kehittyväni tässä ajan myötä.

.. liikunnassa. Oon pienestä pitäen ollut kiinnostunut liikunnasta ja kokenut sen olevan mun juttu. Harrastin pienenä yleisurheilua, mutta urani loppui liialliseen kilpailukeskeisyyteen. Haluankin liikkua liikunnan ilosta kilpailemisen sijaan. Oon kiitollinen pienenä saamastani liikunnan määrästä, koska sillä on huomattava merkitys mm. nykyiseen lihasten kehitykseen.

.. empatiakyvyssä. Oon hyvin tunteileva ihminen ja koen huomattavaa myötätuntoa muiden ihmisten tunteista. Herkistyn helposti muiden herkistyessä ja tunnen vilpitöntä ilontunnetta jonkun muun iloitessa. Osaan eläytyä muiden ihmisten fiilikseen yllättävän hyvin ja siitä on ollut hyötyä elämässä ainakin tähän asti.

LETKEÄ LAUANTAI

Viime lauantaina meillä oli pitkästä aikaa päivä, jolle ei ollut sen kummoisempia suunnitelmia. Mä halusin ihan kirjoittaa päivän tapahtumat ylös, sillä aikataulusta ei tuolloin ollut tietoakaan. Jaankin nyt tämän kauniin, aurinkoisen päivän teidänkin kanssa.

Heräsin puoli yhdeksän aikaan väsyneenä, mutta onnellisena. Mä yleensä herään, kun Jesse on jo hereillä, mutta makoilee edelleen sängyssä selaten puhelintaan. 

Yhdeksältä noustiin sängystä. Join lasin vettä ja vaihdoin unipaidan mukavaan oleiluasuun. Jesse ruokki Remyn ja marsut ja latasi kahvinkeittimen valmiiksi.

Puoli kymmeneltä lähdettiin Remyn kanssa tuuleen ja tuiskuun, joka loppuikin muutaman askeleen jälkeen. Remy oli oikein reipas ja innostunut, sillä lunta oli satanut taas lisää.

Lenkin jälkeen otin kupposen kahvia ja siirryin koneelle kirjoittamaan postauksen loppuun ja lukemaan uusia blogitekstejä.

Puoli yhdentoista aikoihin söin aamupalaleivän ja join lasin mehua.

Aamupalan jälkeen laitoin pyykkikoneen pyörimään ja aloin vaihtamaan marsuille puruja. Samaan syssyyn pesin marsujen pyllyt ja siistin niiden turkkeja. Jesse leikkasi sekä marsujen että Remyn kynnet. Lemmikkiepisodin jälkeen aloin imuroimaan.

Siivoustuokion jälkeen hipsin suihkuun. Päätin vetää päivän naturellina enkä siis meikannut ennen kaupoille lähtemistä. Otin myös ikivanhat kynsilakat pois.

Puoli yhdeltä lähdettiin kotoa. Käytiin ensin XXL-storessa ja sitten Kodin1. Ostokset tänne kotiin ja mulle itselleni löytyy edellisestä postauksesta.

Tultiin kotiin puoli kolmelta. Kuvasin ostokset ja sen jälkeen syötiin edellispäivän siskonmakkarakeittoa. Ruokailun jälkeen aloin kirjoittamaan tätä postausta.

Neljän jälkeen lähdettiin koko perheen voimin yhteiselle lauantailenkille. Samalla käytiin lähikaupassa ostamassa vähän limua, karkkia ja maitoa.

Lenkin jälkeen alettiin tekemään Jesselle omaa blogia. Neuvoin Jesseä ulkoasun muokkauksessa, bannerin tekemisessä ja ensimmäisen postauksen kirjoittamisessa. Korjasin myös Jessen ensimmäisen postauksen tekstiä.

Kun blogijutut alkoivat tulla valmiiksi alettiin kahdeksalta katsomaan Haluatko Miljonääriksi? -ohjelmaa. Samalla katsottiin välillä Saturday Night Liveä.

Ysiltä Jesse lähti Remyn kanssa lenkille.

Puoli kymmeneltä siirryttiin makuuhuoneeseen katsomaan tv:tä.

Joskus kymmenen jälkeen alettiin nukkumaan.

EKOJA FIILIKSIÄ

Mä haluan vähän palata näihin mun uusiin työkuvioihin ja kertoo ekoja fiiliksiä ensimmäisen " uuden " työviikon jälkeen.

Aloitin tiistaina koulunkäyntiavustajan työt samaisessa koulussa, jossa olen viimeisen kahden vuoden aikana toiminut säännöllisen epäsäännöllisesti iltapäiväkerho-ohjaajana. Tämä kyseinen kuvio on juuri sellainen, mistä haaveilin opintojeni alussa ja nyt se sitten tällä viikolla viimein toteutui. Olen siis aamupäivät luokissa avustamassa ja iltapäivän lähes samojen oppilaiden kanssa iltapäiväkerhossa ohjaajan työssä.

Ja mä voin sanoa, että tykkään ihan hirmuisesti. Mulle tuli heti tiistaiaamuna hyvä fiilis lämpimästä vastaanotosta ja siitä, että moni koulun henkilökunnasta on mielellään auttamassa mua, jos mulla tulee jotain kysyttävää. Muutamat olivat myös kiinnostuneet ensimmäisen päivän jälkeen siitä, miten mun päivä oli sujunut. Työporukka vaikuttaa näin ensisilmäykseltä ihanalta ja auttavaiselta.

Jutun kruunaa se, että melkein suurin osa lapsista on mulle tuttuja nykyisinä ja entisinä iltapäiväkerholaisina. Ja on ihanaa huomata ne suuret silmät: " tuo on meijän ilttisohjaaja!! " On kiva jäädä lasten mieleen ainakin jollain tapaa.

Lyhyesti sanottuna siis kaikki on nyt hyvin, kunhan saisi vain ne viimeisetkin paperihommat hoidettua, jotta pääsen ihan täysillä keskittymään työntekoon. Mukavaa sunnuntaita ♥

KUULUMISIA

Ajattelin pitkästä aikaa vähän jakaa ihan vain kuulumisia tänne blogin puolelle. Hirveesti ei oo tapahtunut, mutta kuitenkin jotain ja tunnen olevani suhteellisen onnellinen tällä hetkellä.

Tammikuu on ollut suhteellisen ihanaa aikaa. Vähän ehkä liian kylmää, mutta muuten valoisuus ja lumi on saanut hyvälle tuulelle. Mukavaa vastapainoa sille ainaiselle synkkyydelle ja vesisateelle. Auto protestoi kuun alussa kovia pakkasia vastaan ja jouduttiin taas soittamaan Autoliitolle virran saamiseksi. Sen jälkeen en ole enää pitänyt auton käynnistystä itsestäänselvyytenä ja joka aamu on saanut jännittää lähteekö se vai ei. Toistaseksi ollaan pysytty siinä kahdessa simahtamiskerrassa tämän talven aikana ja toivottavasti se myös jää siihen..

Remy on kommelluksineen hieman rauhoittunut ja tullut tottelevaisemmaksi. Käskyt toimii tässä kotona jo vallanmainiosti, mutta häiriötekijöiden kanssa saadaan tehdä vielä hieman töitä. Tällä viikolla tehtiin kylläkin kaksi onnistunutta koiraohitusta, mikä on meidän Remyltä jo paljon. Olen myös lenkeillä ollut ylpeä pojan hiljaisuudesta, sillä toisten koirien haukkuessa Remy ei lähde kuoroon mukaan. Ruoka on pikkuiselle maistunut mainiosti ja vatsakin ollut jo tasaisempi loppukuusta.

Mä sain töitä tammikuun alussa ja työsuhde kestää kevään loppuun saakka. Mahdollisesti saan samalta taholta myös kesätöitä, mutta siitä sitten lisää lähempänä.. Oon todella helpottunut, sillä töiden saaminen oli yksi suurimmista stressinaiheista joulun alla. Oon tiistaina aloittamassa uusia töitä koulunkäyntiavustajana, mikä on juuri sitä työtä, mitä tällä hetkellä haluan tehdä. Pystyn myös yhdistämään kaksi työtäni, sillä ne toimivat saman katon alla.

Oon nyt niin onnellinen asioiden sujuvuudesta. Stressaan aina levillään olevista asioista ja siitä, että ne junnaa paikallaan. Omalla toiminnallaan voi vaikuttaa paljon elämän rullaamiseen ja sen oon tässä kyllä huomannut tammikuun aikana. Oon saanut asiat sovittua Kelan ja pankin kanssa. Samoin työsuhdeasiat on menossa eteenpäin ja kohta ollaankin päästy paperinpyörittelyn ohi. Mieli kyllä lepää, kun on kantanut oman kortensa kekoon ja tietää tehneen parhaansa.

Opiskelutodistusta tässä toki vielä odottelen. Yhtenä yönä näin unta, että todistuksen saaminen jäi kiinni yhdestä tekemättömästä koulutehtävästä. Oon sitäkin tässä miettinyt, että oonhan varmasti tehnyt nyt kaiken, että ansaitsen todistuksen. Vielä ei ole kuulunut mitään. Muuta kuin Kelan kauttakin saa näköjään selville aika paljon opinnoista.. Toivon todistuksen tulevan pian, sillä haluan sen olevan näytillä tulevissa valmistujaisissa.

Lyhyesti voisin sanoa, että kaikki on nyt hyvin. Jotkin asiat on vielä kesken, mutta nekin lutviutuu ajan myötä. Me ollaan Jessen kanssa oltu kihloissakin nyt kaksi vuotta ja tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus mennä syömään sen kunniaksi. Elämä on paljon helpompaa, kun vieressä on joku, joka tukee ja ymmärtää ihan joka tilanteessa. Oon niin onnellinen näistä kahdesta miehestä mun elämässä. Huonotkin päivät kääntyvät paremmiksi kotiin tullessa ♥

Sellaista elämää me eletään tällä hetkellä. Odotan todella, mitä tuleva vuosi vielä tuo tullessaan, sillä alkuvuosi on sujunut hyvin, tosin ei mutkattomasti. Miten sun vuosi on alkanut? Onko uusi vuosi tuottanut tuskaa rankkuudellaan vai rullaako elämä sujuvasti eteenpäin vuoden vaihtuessakin?

TOIVEPOSTAUKSIA

Tällä hetkellä mun pää lyö aika tyhjää blogin suhteen, sillä oon suhteellisen innoissani tästä elämäntilanteesta, mikä mulla on nyt käynnissä. Lisäksi postauskelpoisia tapahtumia on tiedossa vasta ensi viikonloppuna, joten nyt valta on teillä rakkaat lukijat ja satunnaiset seuraajat. Mitä postauksia sä haluaisit mun kirjoittavan? Haluaisitko tietää enemmän musta, Remystä tai vaikkapa ihan meidän arjesta? Kiinnostaako mun opinnot tai parisuhde? Laita toiveesi tämän postauksen kommenttikenttään, niin lupaan toteuttaa sen postauksen muodossa. Kiitos jo etukäteen! ♥

2016

Vuosi 2016 on polkaistu käyntiin nyt ihan kunnolla ja tänä vuonna ollaan keretty juhlimaan yhden ystävän synttäreitä ja lisää meininkiä on luvassa nyt taas muutamaksi viikonlopuksi eteenpäin. Nyt, kun vuosi on ihan hyvässä vauhdissa, on hyvä aika kirjoittaa tulevasta vuodesta.

Alkuvuosi menee ja on mennyt lähinnä mun valmistumisen suunnittelemiseen ja siihen liityvien asioiden järjestelemiseen. En siis ole vielä tutkintotodistusta saanut, mutta sitä täällä jo kovin odotellaan, sillä sen jälkeen pääsen järjestelemään opintoihin liittyvää loppuhuipennusta ja voin alkaa pikkuhiljaa keskittymään seuraavaan. Mulla on onneksi näin alkuun luvassa sijaisuuksia iltapäiväkerhoihin. Tähän palaan, kunhan itse saan tilannetta päivitettyä ja varmistettua. Tammikuussa juhlistetaan Jessen kanssa meidän 2. kihlajaispäivää ja käydään kaasojen kanssa vuoden ensimmäisillä häämessuilla ♥

Vuodesta 2016 on tulossa ehkä hieman rauhallisempi kuin edellisestä vuodesta. Tietenkin häiden suunnittelu täytyy aloittaa tässä keväällä ja kesän ulkomaanmatkan näkee jo melkein silmiä siristämällä. 

Kevään aikana meillä on tiedossa yhden ystäväpariskunnan tuparit, Jessen sählypelejä, häiden suunnittelua ja meidän yhteinen 3-vuotispäivä ♥

Alkuvuoden pahin ahdistus on jo alkanut hälvenemään sillä tiedän, että ihan toimettomaksi en jää. Onhan se kuitenkin hienoa alkaa itsekin osallistumaan siihen leivän kantamiseen, sillä opiskelija en enää ole. Pärjätty ollaan kuitenkin ihan uskomattoman hyvin, vaikka toinen ei olekaan käynyt säännöllisesti töissä. Uskon, että tämä vuosi on aavistuksen verran arkisempi kuin edellinen, ainakin omalla kohdalla.

Toivon, että tästä alkaneesta vuodesta tulee ikimuistoinen ja rento. Musta olisi ihana järjestää illanistujaisia kavereille. Sellaisia, joissa ollaan vaan rennosti, pelataan, syödään ja juodaan hyvin. Inspiraatiota tähän sain kivasti parhaalta ystävältäni. Haluan vuoden aikana olla myös tukena läheisilleni, löytää uutta musiikkia, juhlia pilkkuun saakka ja ottaa aurinkoa. Rakastan sitä tunnetta, kun ei ole kiire mihinkään. Olisi ihanaa myös vuokrata jollain porukalla mökki jostain skutsista ja viettää siellä viikonloppu tai jopa kokonainen viikko.

Kesällä vietellään mun synttäreitä ja serkkubileitä, lähdetään ensimmäiselle yhteiselle ulkomaanmatkalle, mökkeillään ja toivon mukaan myös festaroidaan.

Kotiin kaipaisin hieman uutta säväystä, kuten makkariin uusi sänky ja olohuoneeseen uusi sohvapöytä. Olohuoneen verhot olisi kans kiva vaihtaa, mutta toistaiseksi en ole löytänyt sopivia. Tarkoitus olisi myös luopua pöytäkoneesta ja tietokonepöydästä ja hankkia tilalle läppäri ja jonkinnäköinen lipasto, joka siirtyisi olohuoneeseen marsuhäkin tilalle ja marsut muuttaisivat makkariin asumaan. Mutta nää hankinnat on ajankohtaisia vasta myöhemmin keväällä ja kesällä. Tällä hetkellä mun sisustuskohde on meidän isän kämppä Lohjalla :D

Syksyn osalta meidän kalenteri näyttää aika tyhjää, mutta perinteisesti juhlitaan ainakin Jessen synttäreitä täällä meillä kotona.

En tänä vuonna laita itselleni tiettyjä tavoitteita vaan menen sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä. Tänä vuonna olisi hyvä kuitenkin alkaa taas treenailemaan aktiivisesti ja säännöllisesti, sillä onhan mulla nuo melkein uunituoreet treenivaatteet kaapissa ja ihan uudet joululahjaksi saadut treenihanskat! Ensi vuoden toukokuussa täytyy nimittäin olla coolisti tikis.

Oletteko te laatineet itsellenne tavoitteita tälle vuodelle tai tehneet lupauksia? Onko lupaukset yleensä pitäneet ja onko tavoitteet saavutetta vuoden aikana?

MITEN ONNISTUIN?

Tässä postauksessa haluan vähän palata vuosi sitten asettamiini tavoitteisiin ja tarkastella niitä ja samalla myös omaa kehitystäni näissä ja muissakin asioissa. Tavoitteissa oli muutama ihan konkreettinen juttu, mutta myös niin sanottua hengellistä puolta löytyi myös. Ton postauksen voit lukea klikkaamalla tästä.

ITSELUOTTAMUS

Mä oon aina ollut hirveän huono tässä. Mun ongelmana lähinnä on se, että mä mietin liikaa. Mä mietin joka sekunti seuraavaa liikettä tai sanottavaa sanaa. Mä kelailen ihan liikaa sitä, mitä muut musta tai mun tekemisistä ajattelee. Tälle on tietenkin ihan pätevä syy, mutta nyt ei mennä siihen. Mä oon viime aikoina kokenut olevani jatkuvan arvostelun kohteena. Ihan opintojen kautta, mutta myös siviilielämässä. Musta tuntuu, että mun täytyy jatkuvasti suorittaa ja esittää jotain, mitä en ole. Kaikista paras itseluottamuksen lähde on se, että on oma itsensä. Ihan kaikissa tilanteissa. Mun mielestä se ei vaan riitä. Mä oon ihan armottoman ankara itselleni. Ruoskin itteeni vielä monta viikkoa jonkun epäonnistumisen jälkeen. Ihan pienistäkin asioista. Ja se on tosi rankkaa. Monta unetonta yötä ja itkuista iltaa on mennyt näiden asioiden lomassa.

Kuitenkin toi opiskelu opetti paljon. Löysin itsestäni puolia, jotka ei ole koskaan aiemmin tullut esiin. Sain itseluottamusta ja edes vähän uskoa itseeni. Mulla oli monta kertaa fiilis, että mä pystyn tähän. Mä oikeasti osaan. Oon ikuisesti kiitollinen meidän rakkaalle tutor-opettajalle, joka alusta lähtien uskoi muhun ja sai lopulta puserrettua musta ulos sen potentiaalin ja taidon. Suuri kiitos kuuluu myös rakkaille opiskelutovereille, joilta sain odottamattoman paljon tsemppausta. Musta oli ihana huomata, että lähes vieraita ihmisiä inspiroi mun kehittyminen ja sen ansiosta ne jaksoi mua kannustaa. Monta kertaa teki mieli lyödä hanskat tiskiin, mutta sitä mä en tehnyt. Se ei vain sovi mun luonteelle.

Olen siis kehittynyt itseluottamuksessa todella paljon. Ainakin ammatillisella puolella. Siviilielämässä se on vielä ihan toinen juttu, mutta mä uskon, että aika ja kokemus kruunaa kaiken. 

KÄRSIVÄLLISYYS

Tää on ehkä isoin edistysaskel vuoden 2015 aikana. Tästä se kiitos kuuluu tietenkin meidän rakkaalle pörröpyllylle eli Remylle. Ensimmäiset puoli vuotta Remyn kanssa oli tosi raskaita. Tyyppi raastoi meidän molempien hermoja ihan äärettömän paljon ja välillä tuntui, että edistystä ei tapahdu millään.

Kun huhtikuussa meidän rakas Pepi nukkui pois, mä jotenkin heräsin ja rauhotuin. Mä aloin miettimään, että jokaikinen kerta, kun mä menetän hermoni ja korotan ääntä tuolle koiralle, niin se on pois meidän yhteisestä, iloisesta ajasta. Näin pitäisi tietenkin ajatella ihan kaikkien suhteiden kohdalla. Mä tajusin, että sitä aikaa ei saa koskaan takaisin ja, että koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. 

Mä oon oppinut venyttämään mun pinnaa. Miettimään, ennen kuin sanon ääneen. Hillitsemään ärsytykseni muiden edessä. Mielummin huudan ja itken tyynyä vasten, yksin. Tai huudan autossa. Mieluiten istun autossa ja käännän volan niin kovalle, kun siitä masiinasta lähtee. Oon löytänyt tällaisia korvaavia keinoja sille, etten pura ärsytystäni kehenkään. En Jesseen enkä Remyyn tai ylipäänsä kehenkään. 

SAMA TAHTI

Nyt, kun opinnot on ohi, on olo todella helpottunut ja onnellinen. Opintojen aikana kävin muutaman kerran pohjalla, mutta nousin sieltä joka ikinen kerta. Kirjoitin tavoitteisiin saman tahdin pitäminen opiskelujen suhteen ja se kyllä piti ihan loppuun saakka. Annan anteeksi itselleni ne romahdukset, sillä jokaisella meillä on huonot hetkensä. Ja se kuuluu elämään. Kaikki ei voi aina mennä niin kuin on kelannut. Mä opin olemaan vähän armollisempi itselleni. Ja olen todella ylpeä suorituksistani kaikesta huolimatta.

REMY

Hauvavauva on kehittynyt ihan uskomattoman paljon tämän vuoden aikana. Kuten aikaisemmin kirjoitin hankalista hetkistä, niin niistä päästiin yli yhdessä. Remyn sisäsiisteys opittiin vasta kesällä, mutta poikakoirat taitaakin olla hieman hitaampia sen oppimisessa. Peruskäskyt, kuten " odota ", " istu ", " ei mene ", " täällä, tänne " toimivat tälle pikkumiehelle aivan mainiosti. Häiriötekijöiden keskellä onkin vähän eri juttu. Mutta sitkeydellä me löydetään se yhteinen sävel.

Remy on aika paljon testaillut meitä. Jesseä vähän enemmän, mutta kasvattajan ohjeilla selvitään tästäkin vaiheesta ihan kunnialla. Merkkailu alkoi ennen joulua ja siihen on auttanut vähäinen yksinolo kotona, siivoaminen ja karkoite. Toivon, että tuokin vaihe menee nopeasti ohi ja selvitään tästä ilman leikkausta.

Remy on todella seurallinen, leikkisä, huomionkipeä, energinen, rakastava ja ennen kaikkea ahmatti. Nappulat eivät kelpaa ruuaksi vaan seassa täytyy olla jotain muuta. Mun mielestä on tosi tärkeetä antaa koiralle monipuolista ruokaa. Kasvattaja ei yhtään vähätellyt ihan tavallisen kotiruoan merkitystä. Remy on tosin hieman herkkävatsainen, mutta ollaan jo opittu tunnistamaan ruuat, mitä pikkuveitikalle ei kannata antaa.

YSTÄVÄT

Oon vuoden aikana tsempannut ja yrittänyt pitää säännöllisemmin yhteyttä ystäviin. Suurin osa hyvistä ystävistä löytyy kotikaupungista, mutta nykyään niitä löytyy myös pk-seudulta. On ihanaa, kun ystäviä löytyy vähän joka puolelta, mutta on silti välillä hankala sopia ketä näkee milloinkin. Mekin ollaan Jessen kanssa niin paljon kotikonnuilla, että ne pk-seudun kaverit jää helposti huomiotta. Onneksi on some ja lähes päivittäin pidän yhteyttä niihin parhaimpiin ystäviin, vaikka ei niin usein nähtäiskään. Mun mielestä ystäviin ei voi koskaan olla liikaa yhteydessä. Varsinkin, jos suurin osa asuu kauempana.

LÄVISTYS

Joo, sellainen jäikin nyt tältä vuodelta ottamatta. Sen sijaan kävin leimaamassa itseäni kolme kertaa ♥

REISSUT

Vuoden aikana tuli reissattua ihan mukavasti. Keväällä käytiin kaveriporukalla Tallinnan puolella risteilemässä, kesän aikana yövyttiin Lahessa Jessen porukoiden mökillä ja samalla reissulla bailattiin Summer Up -festareilla. Kesällä yövyttiin myös Karjalohjalla meidän mökillä ja syksyllä risteiltiin taas kaveriporukan kanssa. Tällä kertaa tosin Ruotsin puolella.

Postauksen myötä mun päähän pilkahti ajatus, että kaikki on nyt ihan hyvin. Ja ne asiat, jotka ovat vielä vähän kesken, niin järjestyy jossain vaiheessa. Ihan varmasti. Julkaisen blogin puolella vielä tavoitteita tälle vuodelle. Lupaan, että tällä kertaa ne ei ole näin rankkoja.

JOULULOMAN VIDEOKOOSTE

Taas olisi luvassa joulun videokoostetta! Oon tätä toteuttanut jo muutaman vuoden, sillä tämä on jo kolmas toteuttamani jouluvideo. Tykkään näiden tekemisestä vaikka välillä meinaakin mennä hermot videota kootessa. Videossa siis meidän joulun ja koko loman tunnelmia, jonka ehdottomasti kruunasi se, että saatiin vihdoin ja viimein tänne meillekin ihana lumipeite. Ja koiratkin tykkää ♥ Ihanaa loppiaista kaikille! Mä varmaan keräilen jo tänään ne "pahimmat" joulutamineet täältä kotoa pusseihin ja kellariin. Blogin ulkoasuakin täytyisi muuttaa jouluisesta talvisemmaksi. Niin se meni nopeasti tämäkin joulun aika.

Linkki videoon.

HELMIKUU

Uuden systeemin mukaisesti perehdytään taas hetkeksi helmikuuhun ja siihen, mitä siellä oikein tapahtu. Helmikuun aikana postaustahti on hieman hiipunut ja motivaatio blogin suhteen ollut hukassa. Raskaan työssäoppimisjakson seurauksena mä oon iltaisin ollut todella väsynyt ja henkisesti uupunut. Opettavainen työssäoppiminen on vienyt musta kaikki mehut ja sen takia postailu ja koneella roikkuminen on jäänyt. Tullessani illalla kotiin, käytän Remyn ulkona ja sen jälkeen haluan rentoutua rauhassa sohvalla turhia tv-ohjelmia katsellen. Nyt, kun on kaikkia kivoja uusia sarjoja alkanut siellä pyörimäänkin!

Mutta nyt pikainen paluu helmikuuhun ja sen tapahtumiin:

Helmikuun aikana meidän makuuhuone on muuttanut värimaailmaansa ja tyyliänsä. Iänikuinen makuuhuoneen esittely-postaus on edelleen tulossa, kunhan saan vielä muutaman jutun tänne ängettyä ja muutettua. Oon muuten uudesta makuuhuoneen ilmeestä todella innoissani ja tyytyväinen tekemiini valintoihin :)

Helmikuun alussa Remystä tuli jo puolivuotias ♥ Mitään pysyviä muutoksia meidän arjessa ei ole tapahtunut. Välillä Remyllä on hullunkurisia vekkulipäiviä ja osa päivistä taas sujuu rauhallisemmin. Pikkuhiljaa ollaan helmikuun aikana uskallettu laittaa jo mattojakin lattialle, hyvin tuloksin. Kevään edetessä loputkin matot löytävät varmasti paikoillensa.

Helmikuussa viettelin myös hiihtolomaa, joka kului lähinnä siivotessa ja kotona ollessa. Hiihtoloma osuu hyvin vuosittaisen suursiivouksen kohdalle ja me Jessen kanssa aikalailla saatiin puunattua sellaisetkin paikat, mitä ei muuten koskaan siivota. Kuten kylpyhuoneen kaakelit. Mun onneksi Jesse sai myös kaksi ylimääräistä lomapäivää eli meillä oli 5 päivän yhteinen miniloma helmikuun puolessa välissä ♥

Myytiin helmikuun aikana vaatteita, pelejä ja dvd:tä ahkerasti netissä. Näin ollaan saatu kivasti tilaa kaappeihin, tän kämpän kaappitila on nimittäin aika nihkeä, vaikka muuten täällä viihdytään oikein hyvin!

Tässä raikkaassa vuoden toisessa kuukaudessa tuli myös juhlittua runsaasti ja mukavasti mahtavassa seurassa! Ensiksi vieteltiin rakkaan ystävän tupareita Vantaalla, josta heti seuraavana päivänä jatkettiin Lohjalle kaverin synttäreitä juhlimaan. Loman viimeisenä lauantaina kutsuttiin meille ystäviä ja istuttiin meillä iltaa juomapelejä juoden ja paskaa jauhaen. Ilta päättyikin lopulta Helsingin Baarikärpäseen.

Käytiin me myös viikonloppureissulla Lohjalla kuun viimeisenä viikonloppuna harrastamassa tortillabileitä ja nauttien muuten noutoruokaa.

Blogin hiljaisuudesta huolimatta helmikuu on ollut tapahtumarikas. Maaliskuussa ei sen kummempia suunnitelmia ole, joten hieman rauhallisempi ja ehkä kotipainotteisempi kuukausi tulossa. Yksi toivepostaus mulla on vielä toteuttamatta, mutta se tulkoon kun kerkeän! Kiitos ja anteeksi ♥ Ihanaa viikonjatkoa kaikille!

TAMMIKUU

Vuonna 2015 aloitan tällaisen perinteen, jossa kuun vaihtuessa kertaan vielä yhdessä postauksessa kuluneen kuukauden tapahtumia. Idea tuli siitä, että tammikuussa tuntui hirveästi tapahtuvan kaikkea, sellaisiakin asioita mitä en välttämättä tänne blogin puolelle paljoa kirjoitellutkaan. Jotkut kuukaudet ovat tietenkin hiljaisempia, mutta ainakin tammi-, helmi- ja maaliskuu tuntuu olevan täynnä menoa ja meininkiä.

Nyt siis katsastetaan edelliseen kuukauteen eli tammikuuhun.

Vuosi vaihtui ihanien, rakkaiden ystävien seurassa. Muutama rakas ystävä jäi meille yöksikin ja meillä olikin siinä aamulla sitten juttuseuraa ja puitavaa edellisen illan tapahtumista.

Koulu alkoi 7.1 ja sitä kesti se ruhtinaaliset kolme päivää. Tuon kolmen päivän aikana vaihdoimme kuulumisia joululomalta ja ajatuksia alkavalta vuodelta ja tulevalta työssäoppimiselta. Oli meillä siinä vielä Mediakasvatuksen kurssikin. Maanantaina 12.1 alkoi avoimen varhaiskasvatuksen työharjoittelu, jota mulla on edessä vielä neljä viikkoa!

Tammikuun aikana kävin kolme kertaa hammaslääkärissä. Siinä tulikin kuitattua vuosien käymättömyys ja hampaat on taas ainakin hetken kunnossa. Vaikka eihän niissä tosin mitään suurempaa vikaa ollutkaan. Nyt saan taas kesään asti olla rauhassa.

Juhlistimme Jessen kanssa ensimmäistä kihlajaispäivää mäkkiruoalla ja leffaillalla ♥

Kävin ottamassa ensimmäisen tatuointini. Tatska oli siis synttärilahja isiltä, joka tosin tuli yli puoli vuotta myöhässä. No, parempi myöhään kun ei milloinkaan ♥

Mulla oli ostolakko ja meillä molemmilla Jessen kanssa juomalakko. Eli kotona ollaan koko tammikuu vietetty ja makaroonilla eletty. No, ei vaiskaan. Teki ihan hyvää olla ostamatta mitään ja ramppaamatta missään.

Ja vielä tervetuloa uudelle lukijalle ♥

KUVAKOLLAASIT

Mä oon tässä jo panikoinut valmiiksi. Huomenna on viimeinen koulupäivä ennen seuraavaa top-jaksoa, joka alkaa heti ensi maanantaina. Mun vuorot on harjoittelussa sellaiset, etten kerkeä kotiin ennen pimeäntuloa, joka tarkoittaa siis sitä, että postaustahti taas vähän hiipuu. Mua ahdistaa tällaset tilanteet, koska mulla on aina hirveä hinku ja tarve saada kirjoitella tänne lähes päivittäin. Mikä siis avuksi?

Toistaiseksi pelastuksena on olleet musiikkipostaukset ja sitten nämä puhelinkuvakollaasit. Mutta ensinnäkään mä en kerkeä lyhyessä ajassa hakemaan keskittyneesti laadukasta musiikkia, enkä kovinkaan tiuhaan kuvaa puhelimella arkisia asioita. Toiseksi, tuskin tekään jaksatte päivästä toiseen plarata samanlaisia postauksia. Yritän kuitenkin kaikkeni, että saisin pidettyä blogiani yllä koko harjoittelun ajan. Painotan kuvauskertoja sitten enemmän viikonlopulle, eiks niin?

Mä oon viime aikoina ihaillut saamiani joululahjoja ja tuota yhtä ihanaa ostosta, jonka tein viime viikolla. Lohjalla nautittiin valkeasta ja runsaslumisesta joulusta. Melkein heti pyhien jälkeen se taisikin sulaa vähäksi aikaa pois.

Meidän pienen joulukuusen ainoa koriste, jonka Jesse sai töistä joululahjaksi ♥ Aamukahvia juotiin hyacintin tuoksussa, joka muuten kuihtui aika nopeasti.. anoppilassa ihastelin ruskeita mariskooleja! Mulla tosin on yksi tuollainen pieni, mutta isoakin saatettais kaivata :3 Ihanat koristeet ostamissamme joulukukissa :)

Jos voisi sanoa, meidän Remy on viimeisen kuukauden aikana vähän rauhoittunut. Edelleen tyypillä tulee niitä hervottomia hepuli- ja riehumiskohtauksia, mutta esim. lenkille lähtiessä on jo rauhallisempi ja osaa jopa keskittyä hihnan ja uuden heijastinliivin laiton aikana.

Remy osaa:

.. istua

.. tulla luokse

.. odottaa

.. heittää ylävitoset

.. ilmoittaa kun on tarpeiden aika

.. ottaa katsekontaktia aktiivisesti lenkin aikana

Loppiaisena Remylle tuli ikää huimat 5 kuukautta ♥

Yhtenä iltana istuttiin pitkästä aikaa ruokapöydän ääreen ja tehtiin tortilloja ensimmäistä kertaa tässä kämpässä. Oon taas hurahtanut satsumiin ja niitä täytyy ostaa jokaisella kauppakerralla. Tykkään eniten syödä niitä koulupäivän aikana. Yhtenä päivänä käytiin Armadillossa syömässä ja otettiin alkuun ranskalaisia ja dippiä. Leivottiin ensimmäiset tähtitortut tänä vuonna yhdessä ♥

YLEINEN

Vuosi 2014 on nyt pulkassa ja kyseisen vuoden viimeiset kuvat julkaistakoon tässä postauksessa. Kuten aikaisemmin kirjoitin 2014 koostepostauksessa (klik), niin vuosi oli todella tapahtumarikas ja elämyksiä täynnä. Tälle uudelle vuodelle onkin jo tiedossa perinteistä komiikkaa Sami Hedbergin tyyliin, ainakin yhdet isommat synttärikemut, Robinin keikka ♥, Apassionata ja muuta kivaa. Odottelemme siis koko perhe tulevaa vuotta innolla!

Katsellessani postauksessa esiintyviä kuvia kaipaan jouluviikon pakkasia, lumipeitettä ja valoa. Nyt, kun katson ikkunasta ulos, on lähes kaikki lumi sulanut ja taivaalta sataa vettä. Nuo talvipäivät olin niin onnellinen pelkästä säästä. Mielentilastani huomaa kyllä heti, että sää on muuttunut synkempään suuntaan.

Mutta Remy viihtyy säässä kuin säässä. Vaikka tyyppi ei vedestä paljoa välitäkään, kelpaa ulkona juosta flexin päässä pitkin lammikoita. Sisään tullessa kuivauspyyhkeen syleilyyn on kiva hyökätä ja siihen on pakko hankaa päätä ja muutakin kroppaa. Meidän joka kelin koira kuitenkin rakastaa lunta. Lohjalla ollessamme se ilon määrä oli valtava, kun pääsi loikkimaan hangessa ja sai työntää naaman kokonaan tuohon valkoiseen ihanuuteen ♥

Meillä on Jessen kanssa vielä molemmilla lomaa jäljellä 5 päivää. Loppulomalle ei ole sen kummempia suunnitelmia. Tosin, huomenna mä meen kaupoille ihanan ystäväni kanssa ja Jesse taitaa karata vanhempiensa mukana omille menoilleen. Muuten aiotaan olla vain kotona ja nauttia sen rauhasta. Oikeesti, Remyn tulon jälkeen täällä ei oo mitään rauhaa nähtykään! Tää loma on kyllä mennyt tosi nopeasti, mikä tietenkin harmittaa. Oon silti tosi onnellinen siitä, että oon saanut viettää koko loman upean mieheni, perheeni ja rakkaan karvakorvamme kanssa ♥ Ystävät ovat myös olleet suuressa roolissa.

Eihän siihen kauaa mene, kun taas seuraava joulu on ovella. Tuntuu, että vuodet, kuukaudet, viikot, päivät menevät niin nopeasti, ettei auta kuin roikkua mukana ja yrittää pysyä perässä. Kohta on taas kesä, juhannus, mun synttärit. Sitten on taas syksy ja pimeetä. Eli jouluun ei ole enää pitkä aika. Ei myöskää ole enää pitkä aika mun valmistumiseen, jonka pitäisi tapahtua vuoden päästä maaliskuussa. Vastahan mä aloitin koko koulun!

Meitsi muuten pelkäsi pienenä joulupukkia. Ja oikeastaan kaikkia parrakkaita miehiä paitsi isiä ♥ Tänä jouluna oli ensimmäinen kerta vuosiin, kun meillä kävi joulupukki. Mä varmaan jännitin koko tapahtumaa enemmän kuin suvun lapset. Vaikka hekin taisivat jännittää pukin tuloa. Kai mun täytyy pikkuhiljaa alkaa uskoa, ettei kyseistä tyyppiä tarvitse oikeasti pelätä :-D 

Postaus on sekalainen ja kirjoitinkin vähän, mitä mieleen juolahti. Seuraavaksi tiedossa lupaamani jouluvideo. Pysykää hoodeilla ♥

LOMAVILLITYS

Vietettiin joulu Lohjalla kotikonnuilla perheidemme kanssa. Eilen tiistaina kotiuduttiin kahden lahjasäkin ja uuden television kera takaisin hoodeille. Olihan meillä tietenkin mukana ne tavarat, mitkä otimme Lohjalle mukaankin!

Jouluaatto alkoi isin tekemällä riisipuurolla ja mä ongin puuron seasta itselleni mantelin. Tän seurauksena sain avata yhden lahjan jo etukäteen. Lahjapostausta muuten tulossa vielä erikseen. Riisipuuron jälkeen kiirehdin suihkuun ja aloin laittautumaan ja valmistautumaan aattoiltaa varten. Valmistauduttuamme otimme isin auton alle ja poimimme siskoni kanssa äiti kyytiin matkalla. Kello 14:00 olimme enoni luona. Isovanhemmat olivatkin meitä jo vastassa ja Remykin sai tutustua uusiin ihmisiin ja meidän rakkaaseen sukuun. Meidän jouluaattoon kuuluu siis ateria, jonka äärellä jutellaan pitkään ja nautitaan vain toistemme seurassa. Syömiseen kuuluu vielä erikseen jälkiruoka ja kahvi. Ruoan jälkeen perinteisesti avataan lahjat. Jesse tuli kuvioihin mukaan vähän jälkijunassa, mutta siitä huolimatta pääsi erinomaisesti fiilikseen mukaan.

Kuuden tunnin jälkeen suunnattiin takaisin isin luo, missä avattiin vähän lisää lahjoja ja oltiin vaan. Koko joulupyhien ajan pojat pääasiassa pelasivat keskenään, mä vietin paljon aikaa systerin kanssa ja seurattiin aika ajoin poikien pelaamista. Näin myös ihania ystäviäni, istuin iltaa, järkytyin, kävin päivystyksessä, huolestuin, olin selvinpäin baarissa, tanssin, kävin katsastamassa ystävän kämpän, koeajoin uutta autoa, kuuntelin hyvää musiikkia, yllätyin iloisesti, olin iloinen, näin appivanhempia, olin surullinen, olin kuskina, rakastin, nauroin, itkin, söin hyvin, lauloin joululauluja, vittuunnuin, hämmästyin, petyin, valokuvasin, siivosin, järjestelin, söin paljon suklaata, ärsyynnyin, olin ylpeä, nukuin huonosti, juorusin, halasin, pussasin, olin väsynyt, ihastelin jne. ♥

Tulin vain kirjoittamaan ja ilmoittamaan, että bloggaaminen palaa pikkuhiljaa mun arkeen ja jokapäiväiseen rytmiin. Vielä aion kuitenkin nauttia lomasta ja olla stressaamatta blogijutuista. Luvassa vielä kuitenkin lisää kuvia joulusta, jouluvideo ja lahjapostaus. Pysykäähän kuulolla ja ihanaa uutta vuotta rakkaille lukijoille!

VUOTENI 2014

En ole koskaan aikaisemmin tehnyt koostepostausta kuluneesta vuodesta. Vuosi 2014 on kuitenkin ollut tapahtumarikkaampi, kuin mikään muu aikaisempi vuosi ja siksi haluan nyt tehdä koosteen siitä. Vuosi oli sekä tapahtumarikas että vaikea ja vaihteleva. Vuoteen kuului niin hyviä kuin huonojakin juttuja, jotka tosissaan sai mut ajattelemaan elämän merkitystä.

TAMMIKUU

Tuo rakas kuukausi, josta kaikki lähtee ja alkaa. Kuukausi, jona aloitin nykyiset opintoni. Ja sehän on lapsi- ja perhetyön perustutkinto.
Vuoden ensimmäisenä kuukautena menimme Jessen kanssa kihloihin ♥ 
Kuun alussa juhlistimme rakkaan ystäväni 22-vuotisbileitä ♥

HELMIKUU

Vuoden toisena kuuna juhlimme ystävien kesken meidän kihlajaisia ♥ Joista muuten tuli ikimuistoiset. Polttareita odotellessa!
Helmikuussa otin myös ensimmäisen epäonnistuneen lävistykseni, joka poistettiin päivystyksessä viikko ottamisen jälkeen.

MAALISKUU

Kevään ensimmäisenä kuukautena muutimme Jessen kanssa ensimmäiseen yhteiseen kotiimme.
Maalikuussa juhlimme suvun kesken rakkaan mummoni 80v-synttäreitä ♥ 
Olin ensimmäisissä teemabileissä 90-luvun tapaan ystävän 21-vuotissynttäreillä ♥

HUHTIKUU

Huhtikuussa ei paljoa tapahtunutkaan. Kävin uudestaan ottamassa Inner Conchin, joka aikaisemmin epäonnistui.
Kyseisessä kuussa alkoi myös nykyisten opintojeni ensimmäinen työssäoppimisjakso paikallisessa päiväkodissa.
Nuorempi koiramme Pepi saavutti 7. ikävuotensa ♥

TOUKOKUU

Vietettiin paska vappu ja siinä samassa ensimmäinen vuosipäivämme. Eipä siitä sen enempää.
Kävimme myös Sami Hedbergin Kokovartalomies 3 -dvd:n kuvauksissa. Kyseisessä dvd:ssä meitä ei sitten näykään :)
 Huhtikuussa alkanut top-jakso loppui ja loppukuusta viettelimmekin päiväkodin kevätjuhlaa.
2014 toukokuussa myös rakas siskoni valmistui ylioppilaaksi ♥

KESÄKUU

Kesän ensimmäisenä kuukautena heitin talviturkin veks parhaan ystäväni säestyksellä lapsuuden uimarannalla.
Kesäkuussa 2014 juhannus oli yksi parhaimmista rakkaan perheen ja myöhemmin tumpeloiden ystävien seurassa ♥
Olin myös koko kesäkuun töissä vetämässä kesäleirejä 7-12-vuotiaille lapsille.
Vanhempi koiramme Zorro saavutti 9. ikävuotensa ♥

HEINÄKUU

Synttärikuunani alkoi kauan kaivattu kuukauden kesäloma. Olimme Jessen kanssa yhtä aikaa lomalla ja näin olimme suunnitelleet lomalle vaikka mitä.
Kävimme Jessen ja rakkaan ystäväni Moonan kanssa Korkeasaaressa ihailemassa ihania elukoita ♥ Eläintarhareissun jälkeen eksyimme toisen rakkaan ystäväni Miren kanssa terdelle ♥
Lomalla kävimme myös Jessen ja ystäväni Kristan kanssa pyörimässä Linnanmäen laitteissa ja testattiin tietenkin Kingi!
Viikonloppureissu Tampereelle ja näin ollen Särkänniemessä oli myös huisia. Ja mahtui lomalle myös muutama mökkiyökin :)
Juhlimme synttäreitäni pienellä porukalla meillä ♥
Ystäväni oli järjestänyt meidän yhteiselle ystävälle paluubileet, kun hän palasi vaihdosta ♥

ELOKUU

Starttasi taas koulu ja valmistautuminen toiseen top-jaksoon seurakunnassa.
Eräs ystäväni palasi aupair-vuodeltaan takaisin Suomeen ja juhlistimme häntä sen kunniaksi ♥

SYYSKUU

Syksyn ensimmäisenä kuuna alkoi top-jakso paikallisessa seurakunnassa.
Kävin ensimmäistä kertaa Helsingin yöelämässä.
Vietimme rakkaan ystäväni tupareita Helsingissä ♥
Kävimme tapaamassa ensimmäistä kertaa perheen uutta tulokasta, Remyä ♥

LOKAKUU

Viiden viikon odotuksen jälkeen 10-viikkoinen koiranpentu Remy muutti meille ♥
Työharjoitteluni seurakunnassa loppui. 
Pidimme meillä illanistujaiset rakkaille ystävillemme ♥

MARRASKUU

Marraskuu oli ohjelmaa ja menoa täynnä. Apollossa nauroimme Sami Hedbergille Jessen, Anskun ja hänen paremman puoliskon kanssa ♥ 
Risteilimme Ruotsin puolelle Jessen, hänen parhaan ystävänsä ja Anskun kanssa ♥
Vietin Lohjalla rakkaan ystäväni tupareita ♥
Juhlimme Jessen synttäreitä intiimissä porukassa ♥
Marraskuussa värjäsin hiukseni viiden vuoden jälkeen taas tummaksi.

JOULUKUU

Joulukuussa viettelimme pikkujouluja luokan kesken Vantaalla ♥
Rakkaan ystävän 22-vuotissynttärit Espoossa ♥
Muutin hiustyyliäni pienimuotoisesti