Tuesday, 16 June 2015

MÄ OON SOPIVASTI ONNELLINEN


Tolla biisillä on ihan erityinen merkitys mulle mun elämässä. Ei sen takia, että se on Robinin esittämä, vaikkakin se tekee biisistä vielä ihanamman ja herkemmän, mitä se muuten on. Ajomatkoilla kerkeen paljon kelailemaan nykyhetkeä, mennyttä, tulevaisuutta, murheita, huolia, hauskoja juttuja, perhettä, opiskelua.. siis ihan kaikkea. Ja maanantaina aamulla töihin ajaessani mietin seuraavaa: onnellisuus. Mitä se on? Mikä sen luokittelee? Kuka sen määrittää? Ja, mitä siihen tarvitaan?

Mä oon tällä hetkellä onnellinen. Miksi? Onko siihen joku erityinen syy? Vastaus on: ei. Oon todella paljon miettinyt, että minkä takia ihmiset pitää kaikkea niin itsestäänselvyytenä. Perhettä, terveyttä, tulevaisuutta. Minkä takia ei voida iloita niistä ihan normaaleista, arkisista asioista? Tai ihan vaan siitä vieressä möllöttävästä, kehräävästä kissasta. Tai toimivasta autosta, uudesta työpaikasta, kihlatusta tai ihan vaan upeasta ulkoilmasta. Miksi ihmiset tarvitsee siihen aina jonkun erityisen syyn olla onnellinen? Jos sä mainitset olevas onnellinen, niin miks ihmiset kysyy "Mitäs nyt on tapahtunu?" Ihan sen takia, että elämää pidetään liian itsestäänselvänä.

Mä oon tällä hetkellä onnellinen, koska mulla on maailman ihanin mies rinnalla, upea perhe ja ystävät, kiva opiskelupaikka, loistava, ennalta-arvaamaton työ, maailman hölmöin koiranpentu ja hassut marsut. Sen lisäksi mä olen terve, laihtunut, opetellut kärsivällisyyttä, rakastanut aidosti ja ollut tarvittaessa tukena. Olen myös oppinut sanomaan suoraan, mikä helpottaa ihmisten kanssa kommunikointia huomattavasti.

Musta on myös hienoa, että meillä on katto pään päällä, rahaa maksaa laskut, vaikka välillä tiukkaa onkin, varaa ostaa jotain kivaa itselle, mahdollisuus opiskella ja saada työkokemusta uusista paikoista, muuttaa tyyliä ja ulkonäköä, miten huvittaa. On hieno asia, että täällä Suomessa me naiset ollaan pääasiassa samassa asemassa, kuin miehet ja saamme päättää meidän omista asioista ja käyttää oikeuksiamme. Suomessa meillä on oikeus ilmaiseen koulutukseen ja kouluruokaan. Täällä on myös raikas ulkoilma ja luotettavat liikenteenvalvojat.



Asioista valitetaan ihan liikaa. Joskus ihan syystä, mutta aika usein myös ilman syytä. Mun mielestä pitäisi keskittyä siihen hyvään, mitä meillä on ja miettiä välillä niitä, joilla ei ole läheskään mahdollisuutta tähän kaikkeen. Myönnän itsekin olevani ainainen valittaja ja kiukuttelija ja se on suurin syy siihen, miksi kirjoitin tämän postauksen. Näitä asioita kirjoittaessa tulee todella paljon kelailtua omaa käyttäytymistä ja sitä onnekkuutta ja ihmettä, mitä mulle on annettu. Ja sitä pitäisi mun mielestä arvostaa.

Tunnen olevani joskus todella saamaton, mutta lopulta oon mä aika paljon jo elämässäni saavuttanut. Kohta kaksi koulutusta käyty, (lähes) koulutettu koiranpentu, avomies ja kihlattu Lupaan tästä lähtien olla enemmän kiitollinen ja onnellinen niistä asioista, mitä mulla tällä hetkellä on. Ja uskon todella saavuttavani ne elämän tavoitteet, jotka olen itselleni laatinut :)

Kuten näistäkin sanoista voi päätellä, onnellisuuden ei todellakaan tarvitse olla uusi, kiiltävä auto pihalla, naimisiinmeno tai palkankorotus. Onnellisuus löytyy sinusta itsestäsi. Vaikka välillä kaikki menisikin suoraan sanottun päin persettä, niin mä kuitenkin uskon, että aina on toivoa ja aina se onnellisuuden pilkahdus näkyy jossain. Sitä onnellisuutta täytyy etsiä niistä omista teoistaan ja arjen pienistä jutuista. Silloin elämässä pärjää!

Postauksessa sekoittuu aika-ajoin onnellisuus, toivo, usko ja kiitollisuus, mutta toivottavasti ymmärrätte pointtini. Tämä postaus oli itselleni hyvää terapiaa.

Monday, 15 June 2015

OSTOKSIA

Sunnuntaina lähdettiin Jessen kanssa siis kiertelemään Isoon Omenaan hetken mielijohteesta. Mulla ei ollut mitään erityistä hakusessa paitsi täyttää noita alusvaate- ja sukkavarastoja. Kaiken tarvitsemani löysin ja hieman pientä extraa siihen päälle. Jessekin löysi itselleen etsimänsä muutamat uudet shortsit kesäksi ja puhelimeen uudet kuoret.

En oo pitkään aikaan ostanut itselleni uusia kireitä housja. En osaa enää käyttää farkku -sanaa, koska musta tuntuu, ettei mulla oo yhtiikään aitoja farkkuja! Vero Modassa oli pöksyjä alennuksessa ja sovitin alla olevia tummia korkeavyötäröisiä ja vaaleita matalavyötäröisiä farkkuja vuorotellen. Koot pienenivät koko ajan ja mä olin suorastaan ihan järkyttynyt, miten paljon olen pienentynyt housukoossa. Nyt sitä pienentymistä osaa jotenkin katsoa peilistäkin, kun nuo uudet farkut ovat aito todiste treenaamisen tuloksista. Vaaleista ihanista housuista ei siis ollut tarpeeksi pientä koko meitsille, joten matkaan lähtivät juurikin nuo tummat, hieman revityt vyötäröhousut


Cubuksesta ostin tuttuun tapaan alushousuja ja sukkia tarjoushinnoin. Cubuksesta tarttui myös mukaan muutama perustoppi, sillä jostain syystä mä onnistun aina venyttämään kaikki toppini pilalle. Osa vanhoista kuluneista topeista lensi roskiin ja nämä pirteät uutukaiset pääsivät tilalle. Kokeilin Cubuksessa myös yhtä valkoista bikinien yläosaa, mutta yllätyksekseni mulle ei löytynyt sopivaa kokoa, joten bikinit jäivät tältä reissulta saamatta. On mulla onneksi kahdet kelpobikinit kahden vuoden takaa vielä kaapissa käyttökelvollisina.

Cubuksesta kotiutin nuo ihanat persikanväriset, revityt shortsit. Olen viime kesästä alkanut hamstraamaan värikkäitä kesäshortseja ja nämä ovat siis luokkansa kolmannet. Ihana saada tylsien farkunsinisten shortsien rinnalle tällaisia ihania kesäisiä värejä. Rakastan tota väriä ja tykkään shortsien tyylistä


Glitteriin mulla oli yhden leimapassin ansiosta 10e etu hankkia tavaraa. Olen rakastunut kaikenlaisiin kukkaseppeleisiin, pinneihin ja ponnareihin ja tällä kertaa kyseisestä puljusta lähti iänikuisten puhelinkuorten sijaan jokunen kappale ihania, pirteitä ruusupinnejä. Pinnien seuraksi ostin myös yhden kukkaponnarin En malta odottaa, että pääsen testaamaan näitä kesäisiä ihanuuksia!

Kuvassa olevat harmaansävyiset helmikorvikset on ostettu Vero Modasta. Sorrun aina kassalla heittämään yhdet korvikset ostettavien vaatteiden päälle ja tällä(kin) kertaa myyjä sanoi, että korviksia saa kahdet 6 eurolla. Ja mähän tietty otin harmaansävyisille helmille toiset harmaansävyiset kaveriksi.

Blogini on saanut kaksi uutta lukijaa mukaansa. Lämpimästi tervetuloa uusille seuraajille Ja aurinkoista maanantain jatkoa kaikille!

Sunday, 14 June 2015

VIIKONLOPPU

Viikon tauon jälkeen meitsillä on taas muutama postaus takaraivossa, mutta ennen sitä kirjoittelen vähän kuluvasta viikonlopusta. Kaikki kuvat on otettu puhelimella ja pääasiassa halusin vain nauttia ihmisten seurasta kamerassa roikkumisen sijaan.

Perjantaina ajelin kiireellä töistä kotiin, sillä mun ystävä oli tulossa meille jo viiden jälkeen. Ihana Jesse oli onnekseni käyttänyt Remyn ulkona, joten kerkesin hyvin asettua kotiin ennen ystäväni tuloa. Päätin kuitenkin odottaa häntä ennen, kuin livahdan pikasuihkuun. Olin niin tuskissa ja kuumissani ja hikisenä kuluvasta duunipäivästä, kun vietettiin lasten kanssa melkein kaksi tuntia ulkona nauttien kauniista säästä!


Jesse lähti melkein heti Lohjalle, kun mä olin tullut kotiin. S saapuikin viiden jälkeen, niin kuin oltiin sovittu. Mä passasin hänet heti tiskaamaan ja itse livahdin sillä välin suihkuun. Oli onneks edellisenä päivänä olin jo pessyt hiukset, joten en tohtinut viipyä kauaa. Suihkun jälkeen aloin laittautumaan ja alettiin S:n kanssa laittamaan herkkuja ja syötäviä valmiiksi. Ennen seitsemää tuli jo ensimmäinen vieras.

Meitä oli illan aikana yhteensä n. 15 henkeä. Enemmän kuin odotin, sillä eräs ihana tyyppi tuli vaikka oli ilmoittanut, ettei tulekaan. Näiden lisäksi yksi autollinen tyyppejä tuli moikkailemaan. Juotiin, naposteltiin, juteltiin, kuunneltiin musiikkia, jengi ihasteli meidän parveketta ja joku taisi värjätä hiuksiaankin meidän kylppärissä :'D Ilta oli kaikinpuolin todella onnistunut! Lähdettiin vielä muutamien kanssa lähellä olevaan kuppilaan ja hipsittiin Jessen kanssa grillin kautta 3:15 lähtevällä junalla kotiin.


Lauantaina nukuttiin yhteentoista asti. Illalta jääneet grilliruoat syötiin aamupalaksi sohvalla kattoen samalla leffaa Netflixistä. Leffan jälkeen lähdin viemään Remyä ulos. Olin niin onnellinen ja samalla ihmeissäni, kun siellä tarkeni haaremihaalarissa ja balleriinoissa <3 

Lenkin jälkeen menin partsille ottamaan aurinkoa ja pelattiin samalla Jessen kanssa Scrabblea ja Unoa. Olin toukokuun lopussa ehtinyt jo ottamaan ensimmäiset pintarusketukset. Ne olivat kuitenkin jo hävinneet melkein kokonaan, joten tällä kertaa tuli toivottavasti pysyvämpi pinta. Jossain vaiheessa mun ystävä soitteli mulle ja kyseli, jos nähtäis illan aikana.

Seiskan jälkeen mä sitten hurautin A:n luokse ja mentiin läheiselle kalliolle istuskelemaan, ihastelemaan merta, napsimaan eväitä ja hörppimään jaffaa. Aurinko alkoi pian jo laskemaan ja tuuli  yltyi mereltä, joten lähdettiin reilun puolen tunnin jälkeen takaisin A:n luokse. Puolen toista tunnin ajan me siinä katottiin tv:tä ja juteltiin kaikesta. Mun piti kuitenki jo ennen puol kymmentä lähtee kotiin, koska mua väsytti ihan tolkuttomasti!


Sunnuntaina nukuttiin puoli yhteentoista asti. Mulla kesti 45 minuuttia nousta sängystä keittämään kahvit ja mennä vaihteeks sohvalle rötväämään. Vähän ennen 12 päätettiin lähteä Isoon Omenaan kiertelemään ja kattelemaan. Mun piti ainakin täyttää mun alusvaate- ja sukkakoria.

Kolmisen tuntia viivyttiin ostoksilla. Ostoksista tulee postaus ensi viikon aikana! Loppuilta ollaan katseltu tv:tä ja nautittu vain yhteisestä perhehetkestä <3

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ♥

Monday, 8 June 2015

DADDY 50V

Juhlittiin lauantaina meidän isukin 50-vuotispäiviä kotopuolessa Lohjalla. Juhlat menivät kaikinpuolin hyvin. Juomaa ja ruokaa oli riittävästi ja meillä jatkoille lähtijöillä oli hurjan hauskaa Lohjan yöelämässä.

Näitä juhlia tosiaan järjestettiin viime syksystä asti. Kaikki tuntui ainakin mun tietääkseni sujuvan hyvin. Me siskon kanssa siivottiin ja järjesteltiin kämppää, mä olin kuskina alkuillasta, Jesse toimi kokkina ja otti vastuulleen ruokalistan ja siskon poikaystävä toimi baarimikkona puolen tunnin perehdytyksen jälkeen :-D

Me lähdettiin Jessen ja hyvän ystäväni kanssa jatkoille kahdentoista jälkeen, joten loppuillan menoista meillä ei ole sen enempää tietoa. Remy jäi siskoni hoiviin, kun me lähdimme yöelämään.


Päivä alkoi sikäli Remyn ja Zorron puolesta hyvin, että siskon poikaystävä avasi jääkaapin oven ja sieltä rämähti yksi pellillinen tarjottavia lattialle. Jesse oli hieman harmissaan, koska oli väsännyt syötäviä jo nelisen tuntia. Safkat taisi kuitenkin mennä parempiin suihin. Ei sillä, että ruoka olisi ollut huonoa tai pahanmakuista. Yhteensä Jesse väsäsi tarjottavia kuutisen tuntia.


Uuden musiikkiharrastuksen myötä isin hankkima uusi, kaunis saksofoni oli vieraiden näytillä. Soitin oli myös isin 50-vuotislahja lähes kaikilta vierailta. Me siskon, Jessen ja siskon poikaystävän kanssa väsättiin isille 4 kollaasia, joissa oli kuvia meidän yhteisiltä matkoilta ja hetkiltä. Lisäksi pyysin apua isin ystäviltä, perheeltä, suvulta ja naapureilta apua kuvailemaan meidän isukkia sanoin. Suosituimmat sanat olivat hauska, huumorintajuinen, musikaalinen, rento, kekseliäs..


Siskon poikaystävällä oli hyvät oltavat tarjoilla juotavaa kämpän takkahuoneessa. Käytössä oli oluthanaa, cooleria, kylmälaukkua. Tarjolla juotavina oli olutta, viskiä, valkkaria, kuivaa ja makeaa siideriä, konjakkia, kirkasta.


Takapihaa pistettiin kuntoon alkuvuodesta lähtien. Vanhojen laattojen päälle tuli puuritilät, jotka sisko öljysi päivää ennen juhlia. Lisäksi terassille tuli kestävä katos, joka sai valkoisen maalin pintaansa. Pihalle kelpasi istuskella vaikka välillä vähän satoikin!


Kokki itse närppimässä! ;)


Perhepotretti, joka sai nimensä "suudelkaa" :-D


Jesse siis laati ruokalistan juhliin. Tarjolla oli pientä suolaista purtavaa, kuten nakkipiiloja, kana- ja katkarapuwrapeja, joissa lisukkeina oli paprikaa, salaattia ja currymajoneesia. Juhlissa sai myös raikasta salaattia joka sisälsi paprikaa, salaatinlehtiä, kurkkua ja tomaattia. Jälkiruuaksi oli siskon leipomia mokkapaloja ja tietenkin kahvia.

Juhlapäivänä aamupäivästä satoi, mutta iltaa kohden sää selkeni ja lämpeni. Ihmiset viihtyivät hyvin ulkona ja vaikka ilma viileni iltaa kohden, taisi juomat pitää monen veren lämpimänä ;)


Hyvin kauniita perhepotretteja saatiin otettua takapihalla taustana isin itse kaivama lampi. Kuvat otettiin vielä siinä vaiheessa, kun jokaisella oli suurinpiirtein järki päässä, sanat suussa ja jalat alla. No, eipäs vaineskaan.

Isin kanssa meistä kolmesta ei ikinä saa normaalia kuvaa, joten tuo edustaa meidän kolmikon aitoutta ja yleisilmettä. Vävymiekkoset halusivat väkisin ottaa anoppikokelaan ja tyttärien kanssa kuvaa. Tietenkin mukaan mahtui myös yksi hassunhauska kuva siskoksista ja mukamas edustava kuva ystävyksistä!