JOULU TULLA JOLKOTTAA

Joulu alkaa lähestyä, vaikka sitä ei ihan uloskatsoessa huomaa. Meillä joulun läheneminen näkyy kodin sisustuksessa. Ensimmäisenä asuinvuotena vaihdoin sisustuksen väriä vuodenaikojen vaihtuessa, mutta nyt oon jaksanut pitää samaa väriteemaa molemmilla puolilla aika pitkään. Nyt siis haluan tuulettaa joulun aikaa ja panostaa sisustukseen!

Tilasin siis muutama viikko sitten vähän joulujuttuja! Tänä vuonna pääosassa onkin porot. Viime vuonna mentiin sydänteemalla ja tänä jouluna sydänaihe saa siirtyä makuuhuoneeseen muutaman koristetyynyn ja verhojen voimalla. Makuuhuoneessa on myös joulunajaksi uusi punainen päiväpeitto, jota koristaa valkoiset tähdet. Muutama koristetyyny sai myös punaista väriä tähtien kera. Poroa ja omenia näkyy myös makuuhuoneessa, sillä vaaleanpunaiset perhoskoristetyynyt tarvitsivat jotain vähän jouluisempaa. Vaaleanpunaisen kesäinen muovikukka siirtyy kaappiin odottelemaan aurinkoa ja lämpöä. Sen tilalla onkin nyt kaktus vaaleanpunaisella ruukulla. Vaaleanpunaisuus ei  muutenkaan katoa makuuhuoneesta joulusta huolimatta, sillä kaktusruukun lisäksi kynttiläjalat sekä seinätarra edustavat tuota ihanaa prinsessaväriä! Tämän joulun makuuhuone on kaunis ja raikas, mutta silti oikein kotoisa paikka vetää hirsiä.

Keittiössä poroja esiintyy patalapuissa ja keittiöpyyhkeessä. Tilasin myös poroaiheisen leipäkorin, mutta mä tosiaan luulin, että se on sen kokoinen, että siellä mahtuu säilyttää leipäpussia. Todellisuudessahan sitä voidaan käyttää tarjoilualustana..

Olohuoneessa onkin sitten poroja koristetyynyissä ja viime vuonna hankkimani harmaavalkoiset porot ovat pomppineet taas tv-tasolle, tikashyllylle ja seinähyllylle sohvan yläpuolelle! Muutaman sinisen kastehelmen vaihdoin jouluisiin sydän- ja tähtituikkuihin. Joulukuusella varustettu tuikku asustaapi joulun ajan parvekkeella. Valotähti tuo olohuoneeseen hieman lisävaloa ja on mukavaa katsottavaa ulkonakulkijoille. Joulukuusi taidetaan laittaa vasta joulukuun alusta.

Sellainen joulusisustus tänä vuonna. Musta on ihanaa yhdistellä värejä sekä uutta ja vanhaa. Uskon, että tänäkin vuonna vietetään ihanan lämmintä joulunaikaa näiden elementtien avustuksella! ♥

TOIVEPOSTAUS: MILLAISET VALMISTUJAISET?

Multa toivottiin postausta siitä, millaiset valmistujaiset aion järjestää. Koska tiistaina mulla oli viimeinen koulupäivä, niin tää aihe alkaa olla jo aika ajankohtainen. Tässä muutama idea alkuvuonna toteutuvaan valmistujaisjuhlaan.

Oon päättänyt, että pidän rauhalliset valmistujaiskahvittelut lähipiirin kesken täällä meillä kotona. Koska tää on jo mun toinen ammatti, niin en koe, että valmistujaisia tarvitsee niin suuresti juhlia. Mutta kaverikestithän on sitten ihan eri juttu! Sain valmistuvalta ystävältä vinkin, jonka johdosta aion pitää kaveribileet mun isän luona omakotitalossa, jossa on tilaa rellestää ja vähän metelöidäkin. Isin luokse mahtuu myös jäämään yöksi isompikin poppoo, jos tilanne sitä vaatii.

Haluan mun valmistujaisten olevan hauska ja mahdollisimman rento juhla. Ihan ensiksi jengin astuessa ovesta sisään olisi tosi siistiä, jos ensimmäinen katseenkiinnitäjä olisi jonkinnäköinen banneri, joka viittaa siihen, että nää on valmistujaisbileet. Mun isi on tehnyt muutamiinkin meijän bileisiin erilaisia bannereita ja kun sellainen mahdollisuus kerran on, niin haluan mä sitä tässäkin tilaisuudessa käyttää. Musiikkia voi soittaa olohuoneessa kotiteatterin kautta eikä tarvitse millään kämäsillä tietokoneen kajareilla yrittää pimputella. Asunto on niin avara, että musiikki kuuluu lähes joka paikassa sisällä oltaessa.

Vieraiden saapuessa tarjoan heille mielelläni maljan juhlan kunniaksi. Voi olla, että tää tyttö saa muutaman kerran kilkutella lasin kanssa illan aikana. Tarjolle haluan jotain pieniä, terveellisiä suupaloja, kuten hedelmät ja dipattavat vihannekset. Toisaalta voileipäkakku houkuttelee myös. Isin tekemä olis tietenkin parasta! Lisäksi haluaisin valkosuklaajuustokakun jälkiruoaksi. Vaikka en halua juhlasta kovinkaan virallista tai hienoa, niin on mun mielestä kiva panostaa ainakin tarjoiluun! Sitä paitsi täydellä vatsalla jaksaa bilettää myöhempäänkin. Naposteltavien lisäksi aion tehdä jonkun boolin tai Jessehän sen oikeestaan tekee, mutta anyway. Oon ite tosi huono juomaan boolia, mutta tiedän, että monet mun ystävistä sitä juo. Booliin panostan siis ainoastaan vieraiden tähden!

Syömisen, tanssimisen, juomisen ja seurustelun lisäksi haluaisin lämmittää saunan ja pistää porealtaan tulille. Musta olisi tosi kivaa, ettei kukaan ahdistu laittautumisesta tai siitä, mitä pukee päällensä. Saunominen ja porealtaassa lilluminen tekisi tunnelmasta tosi rennon ja kiireettömän. Aion kyllä tän toteuttaa, jos vain halukkaita saunaosastolle löytyy!

Kunhan tätä kaikkea kerkee tekemään siellä pelipaikoilla, olisi ideana vielä lähteä baariin. Oma pöytä yökerhossa olis muuten tosi jees! Mun ei itse henkilökohtaisesti ole mitenkään pakko lähteä sinne yöelämään, mutta muutama ulkopaikkakuntalainen haluaa kuitenkin nähdä sen Omenakaupungin yöelämän. Toivon, että tää kaikki toteutuu ja saadaan aikaiseksi hauskat, mutta rennot valmistujaisjuhlat. Eihän sitä tiedä jos biletys jatkuu vielä baarista tullessa.

Olisihan sitä tosi kiva saada jonkinlainen yllätyskin tän valmiin lastenohjaajan päänmenoksi! Vinkvink lähipiiri ;) 

Kuvat: we♥it

2,5 VUOTTA

Viime sunnuntaina meille tuli virallista yhdessäoloa täyteen 2,5 vuotta. Tämä postaus sisältää parisuhdepöpinää sekä ajatuksia menneestä ja hieman myös tulevaisuudesta.

Tosiaan, 2,5 vuotta. Toisaalta tuntuu, että oltaisiin oltu aina yhdessä, mutta toisaalta taas muistan sen, kuin eilisen miten Jesse otti muhun yhteyttä Facebookin kautta. Kuten tänne olen joskus kirjoitellutkin, me ei tarkalleen Jessen kanssa tiedetä, miten tunnetaan. Ollaan oltu vuodesta 2009 Facebook-kavereita, mutta kummallakaan ei oo mitään hajua siitä, minkä takia me ollaan. Meillä on kyllä sen verran yhteisiä tuttuja, että todennäköisesti meidän ensikohtaaminen on tapahtunut jonkinmoisissa teinibileissä. Olisi tietenkin ihanaa, jos meillä olisi henkeäsalpaava romanttinen rakkaustarina kerrottavana. No, meillä on vähän erilainen ehkä nykyaikaisempi rakkaustarina :-D

2,5 vuoden aikana on kerennyt tapahtumaan todella paljon. Mä oon ollut todella onnellinen, elänyt elämäni parasta aikaa. Oon myös ollut todella surullinen ja pettynyt, jopa vihainen. Tää kaikki on ollut todellista tunteiden vuoristorataa. Se, että ollaan edelleen tässä ja puolentoista vuoden päästä meidän elämät yhdistyy ihan virallisesti kertoo siitä, kuinka me ollaan sitouduttu hoitamaan tätä suhdetta ja selvittämään kaikki mahdolliset erimielisyydet ja riidat. Kukaan ei ole täydellinen ja se kuvastaa tätä meidän parisuhdetta ihan täydellisesti. Joskus täytyy mennä monen rapakon läpi, jotta tajuaa kuinka tärkeä se toinen todella on.

Vuosi 2014 oli meidän suhteelle todella merkittävä, sillä silloin meidän suhde otti monta askelta eteenpäin. Mua jopa hieman pelotti nopea eteneminen ja sainkin kuulla siitä eräästä suunnasta. Mä en kuitenkaan enää jaksanut miettiä sitä "mitä, jos tää ei onnistukaan". Toisin sanoen en paljoa miettinyt yhteenmuuttamista tai kihloihin menemistä vaan tein juuri niin, miltä musta sinä hetkenä tuntui. Enkä ole tähään päivään asti katunut, en kertaakaan. En, vaikka joskus onkin tehnyt mieli repiä tolta hiukset päästä. En silläkään hetkellä, kun olen ilmoittanut pakkaavani kamani ja lähteväni takaisin Lohjalle. Meidän suhteessa on kerran jos toisenkin heitetty suusta sellaista, mitä ei oikeasti tarkoita.

Ja onhan tästä suhteesta luotukin jotain. Vauvat tosin saa vielä odottaa vuoroaan vielä hetken. Loppuvuodesta 2014 päätettiin ottaa yhteistä vastuuta ja tarjota koti 10-viikkoiselle koiranpennulle, josta on muuten tullut ihan kelpo koiralainen tähän yhteiskuntaan. Remy suhteen meillä on ollut ja on edelleen jonkin verran niitä erimielisyyksiä, mutta siitä huolimatta ollaan jaksettu yhdessä se pahin pentuhulina ja onnistuttu kouluttamaan siitä meille sopiva koirakaveri.

Ennen kuin muutettiin yhteen mulle sanottiin, että "se arki tulee nopeasti ja siitä toisesta ihmisestä voi ilmetä ennenäkemättömiä puolia". Mä voin kyllä väittää, että Jessestä ei ole meidän yhteenmuuton jälkeen ilmennyt mitään sellaista puolta, minkä kanssa mä en pystyisi elämään. Jessen saamattomuus esimerkiksi kotitöiden kanssa on tullut kyllä huomattua, mutta kyllä se nekin hoitaa, kun vain kärsivällisyys riittää. Ja mikä parasta mullahan on täällä kotona ihan iki-oma ammattilaiskokki ;)

Oon kaikesta huolimatta onnellinen viimeisestä 2,5 vuodesta ja olen onnellinen tulevista vuosista yhdessä. Seuraava etappi meillä onkin sanoa tahdon keväällä 2017 ♥

Kuva: we♥it

MUSIIKKIA AGAIN

Mulla on hirveesti biisejä jonossa Spotifyssa, joita aion julkaista täällä blogin puolella. Näitä musapostauksia tulee nyt siis aika tiheään tahtiin. Tässähän taas olkaa hyvä:

Niin ja meillä on tänään Jessen kanssa 2,5-vuotispäivä. Parisuhdepostausta tulossa siis alkuviikosta! Ihanaa sunnuntaita kaikille ♥